Søvndalip CIA-mut tunngasumi akissuteqarnissaanik folketingimut ilaasortap pinngitsaalivaa
CIA-p timmisartuussisarneranik misissuinissap taamaatiinnarneqarnerata kalaallit kamannerat nunanut allanut ministerimut piumasaqaatitut apeqqutinngortinneqarpoq
Nunanut allanut ministeri Villy Søvndal (SF) maanna pinngitsaalineqarpoq annertunerusumik nassuiaateqassasoq unioqqutitsilluni nunarput qulaallugu timmisartuussisarsimaneragaanerit misissorneqarnissaat sooq misissortikkumajunnaarnerai.
Amerikarmiut isertortumik paasiniaasarfiat CIA unioqqutitsilluni nunarput qulaallugu tigusanik timmisartuussisarsimaneragaavoq. Inatsisartuni partiit tamarmik piumasaqaatigaat tamanna misissorneqassasoq.
Doris Jakobsen tallimanngormat misissuisoqarniannginneranik nunanut allanut ministerimut piumasaqaataasumik apeqquteqarpoq.
Septembarimi SF partiit ilagaat misissuinissamik piumasaqartut. Maanna nunanut allanut ministeri nutaaq Søvndal isumaqarpoq tamanna akisuvallaartoq. "Aningaasartuutaavallaassaqaaq", taanna oqarpoq.
Folketingimut ilaasortat nunatsinneersut paaserusuppaat qanoq isilluni qanoq akeqassanersoq nalunnginneraa.
"CIA-p unioqqutitsilluni nunarput qulaallugu unioqqutitsilluni timmisartuussisarsimanerata arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsunik misissorneqarnissaanut aningaasartuutaasinnaasut qanoq isilluni naatsorsorsimanerlugit aningaasallu taakkua qanoq amerlatiginersut ministerip nassuiarusuppaa".
Taamatut aperivoq Doris Jakobsen. Taanna isumaqarpoq SF-p siulittaasua Villy Søvndal neriorsuumminik qimarratiginnittoq.
Doris Jakobsen aamma nunatsinni naalakkersuisut siulittaasuannut Kuupik Kleistimut (IA) saaffiginnissimavoq qallunaat naalakkersuisuinik tatiseqqullugu.
Kleistip siusinnerusukkut naalakkersuisunut tunuaqqammersunut tamatuminnga piumasaqaateqarsimavoq kinguneqanngitsumik. Siusinnerusukkut oqarsimavoq ersissutigalugu qallunaat akerleriissunik marloqiusamik iliuuseqartut Wikileaks-imi qulaajaanerit pissutigalugit.
Amerikarmiut Danmarkimi ambassadørerisimasaat James Cain angerlamut USA-mut allassimavoq qallunaat naalakkersuisuisa suliassap iternga tikillugu misissorneqarnissaanik tamanut ammasumik oqarnerat pimoorunneqassanngitsoq.
Allappoq Danmarkimi atorfilinnit nuimasuunit tamatuminnga paasitinneqarsimalluni.
Aamma Nuummi CIA-p timmisartuussisarnerisa attuumassuteqanngitsunit misissuiffigineqarnissaanik Siumut naalakkersuisutsinnut apeqquteqarpoq.
Qallunaat nunanut allanut ministeriata nutaamik nalunaaruteqarnera tunngavigalugu Siumup siulittaasua Aleqa Hammond aperivoq, CIA-p unioqqutitsilluni nunarput qulaallugu timmisartuussisarnerata tamakkiisumik qulaajarneqarnissaa qulakkeerniarlugu, naalakkersuisut qanoq iliorniarnersut.
Aleqa Hammondip apeqqunni tunngavilerpaa naalakkersuisut siusinnerusukkut nalunaaruteqarsimasut, CIA-p nunarput qulaallugu unioqqutitsilluni timmisartuussisarnerata tamakkiisumik qulaajarneqarnissaa qulakkeerniarlugu arlaannut attuumassuteqanngitsunik misissuisoqarnissaanik piumasaqaateqarnissaminnut qallunaat naalakkersuisui nutaat utaqqeqqaarniarlugit.
- Maanna nunanut allanut ministeri nutaaq nalunaaruteqarpoq Kalaallit Nunaata kissaataa tamanna pingaaruteqanngitsoq, Siumup siulittaasua tikkuaavoq, taassumalu naalakkersuisutta iliuuseqarnissamut pilersaarutaat ujartorpaa.