Nunasiaatitut pissusilersorpugut

Kalaallit Nunaanni inuutissarsiornerup ilarujussuani nunasiaateqarnerup nalaanisut inissisimavugut.

Qangaanerusoq KGH-p GTO-llu suliassat amerlanerit suliarisarpai, naallu namminersornerullutik oqartussani suliffeqarfipiluunersuit taakku marluk aggulunneqaraluartut piginneqatigiiffinnut assigiinngitsunut soorlu Royal Greenland A/S, Royal Arctic Line A/S, KNI A/S, Tele Greenland A/S aamma Great Greenland A/S suli tassa "naalagaaffik" maannakkut namminersorlutik oqartussatut isikkoqarluni nunatsinni inuutissarsiornikkut annertuumik oqartussaavoq.

Naalakkersuisut siulittaasuata Kuupik Kleist sisamanngormat Inatsisartut ataatsimiittarfiani kajumissaarivoq »tunngaviusumik oqallisigissagipput inuiaqatigiit qanoq ittut pilersukkusunnerlutigik, ineriartornermilu naalakkersuinermik suliallit sutigut sunniuteqartassanersut«.

Tamanna pivoq piginneqatigiiffinni/ingerlatseqatigiiffinni tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit namminersorlutik oqartussani pigineqartuni piginnittuunermut ineriartornermullu tunngasut nassuiaatigineqarneranni. Oqallinneq taamaattoq ingerlanneqartuartarpoq, ingammik naalakkersuinermik suliaqartut iluatsinngitsumik inuutissarsiornermut akuliukkaangata, tamakkulu inerneri tassaasarput Qorlortorsuarmi iqalunni tukertitsivik imaluunniit Kinamut puisinik pølsiliorneq. Oqallinneq sakkortusarpoq, taamaattorli tunngaviusumik oqallinneq suli piviusunngorsimanngilaq.

Oqallinnermi sammiviit sumi tamaaniittarput. Ilaannikkut oqartoqartarpoq niuernikkut ingerlatsinermik naalakkersuinermik suliallit akuliutissanngitsut, tamakkumi inuutissarsiornermik suliallit ilisimanerumatigik, ilaannikkut oqartoqartarluni naalakkersuinermik suliallit sinersortaatinik ingerlatsissasut, nunaqarfinni niuertarfinnik, tunitsivinnik, timmisartornermik puisillu amiinik tunisassiornermik.

Pissaaneq annertooq

Nunatut allatuulli tamat oqartussaaqataanerannik ingerlatsisutut Kalaallit Nunaanni inatsisiliorneq qinikkanit suliarineqartarpoq, Kuupik Kleistilli immikkuullarissutut isigaa namminersorlutik qoqartussat suli nunatsinni suliffeqarfiit annerit ilarujussuinik piginnittuummata.

Aamma naalakkersuisut atortitsisutut akisussaaffigaat suliffeqarfinnut akuersissuteqartarneq pisassiisarnerlu, soorlu aamma naalakkersuisut siulersuisuni ilaasortanik toqqaasarlutik, attaveqarnikkut akigititanik aalajangersaasarlutik, aningaasanut inatsit aqqutigalugu tapiissutit aqutigalugit kiffartuussinissamut isumaqatigiissutut namminersorlutik oqartussat namminneq suliffeqarfiutaannut aningaasaliisarlutik.

Ukiualuit matuma siorna nunatsinni naalagaaffiit kisermaassilluni naalakkersorneqartut assigingajappai soorlu Albanien, Cuba aamma Nordkorea. Kingorna Albanien peerpoq, Cubami Fidel Castrop ukiuni 50-ini naalakkersuineranik aniguisussanngorput, kiserngoruppullu kikkunnilluunniit peqatigiumaneqannitsut Nordkorea.

Kuupik Kleist tunngaviusumik oqallionnissamik kajumissaarinermini 2003-mi namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitap kalaallinit inuttaqartut isumaliutersuutaat aallaavigaa:

»Kisermaassinerit pissusissamisoortut ingerlatseqatigiiffiillu pisortanit pigi­neqartut tamak­kiisumik ilaannakortumilluunniit tunisassiornermik kiffar­tuussinernillu ingerlatsivigisaa­sa attatiinnarneqarnissaat arlalitsigut pisaria­qarsinnaasoq Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nassuerutigaat. Kisermaassinerilli taakku attatiinnarneqassappata ingerlatseqatigiiffiit taak­ku ingerlataasa suliassanut pingaarnerpaanut killilerneqarnissaat isumalio­qatigiissitat kissaatigaat. Ingerlatseqatigiiffiit taakku ingerlatseqatigiiffittut tunisassiorner­mi kiffartuussinermilu ingerlatarpassuarnik namminersortutut unam­milleqatigiinnikkut pitsaanerujussuarmik ingerlanneqarsinnaasutut ullumikkut inissisimapput.«.

Oqallinnissaq aallartissinnaalerpoq.