Inuup oqaluttuarisaanera naqqiuserlugu allaqqittariaqarpoq
Inuit siulliit natsorsuutigineqarnikuungaluartumiit ukiut tuusintilippassuarnik siusinnerusukkut Afrika-miit siaruaakkiartulerput. Qallunaat ilisimatuussutsikkut paasisassarsiortut, nujamininnguit ukiut hunnorujut matuma siornaneersut Australiami nassaat misissornerisiugut paasivaat
Angutip Australiap kujataata kitaaneersup nujai ukiunik hunnorujunik pisoqaassusillit misissornerisigut paasineqarpoq, inuit siulliit Afrika-miit nunarsuatta sinneranut siaruaakkiartulersimanerat pillugu ilisimasatut naatsorsuutigineqarsimangaluartut allanngortittariaqartut.
Ilimatuussutsikkut paasisassarsiortartut qallunaanit pisortaaffigineqartut, inuup sananeqaataasa misissornerisigut paasivaat, inuit siulliit naatsorsuutigineqartuarsimasumiit ukiunik 24.000-inik siusinnerusukkut - tassa ukiut 70.000-it matuma siornatigut Afrika-miit siaruaakkiartulersimasut. Tamanna nunarsuatsinnut tamanut nutaarsiassaq, atuagassiami Science-mi allaaserineqarpoq.
Ilisimatuussutsikkut paasisat naapertorlugit naatsorsuutigineqartuarnikuugaluarpoq, ullumikkut europamiut, asiamiut aboriginerillu - Australiap inoqqaavi - tamarmik, ukiut 40.000-45.000-it matuma siornatigut Afrika-miit nunarsuatta sinneranut siaruaaakiartorsimasunit aallaaveqartut.
Maannakkulli paasinarsivoq, tamatuma siornatigut inuiaqatigiit allat marluk siusinnerujussuakkut Afrika-miit siaruaakkiartortarsimasut, professor Eske Willerslev-ip, Center for Geogenetik ved Københavns Universitet-imeersup tamanna naqissuserpaa.
- Qanga aboriginerit Afrika-miit siaruaakkiartortut kinguaarineraat naatsorsuutigineqarnerat aallaavigalugu, inuit siulliit qanga Afrika-miit siaruaakkiartorsimanerat ilisimatuussutsikkut oqallinnerit ingerlanneqartarmata tamanna soqutiginaateqarpoq, taanna oqarpoq.
Aatsaat maanna siullerpaamik aboriginerit sananeqaataat ilisimatuunit misissorneqarput.
- Uagut nunatsuatsinni siullersaalluta aboriginerit sananeqaataat kingorngunneqartartut (genom) misissorpagut. Tamanna politikkikkut immikkoorluinnartuuvoq, Australiap inoqqaavisa sananeqaatsimik misissorneqarnissaat manna tikillugu itigartitsissutigiuarsimammassuk, Eske Willerslev oqarpoq, taanna suleqatini postdoc Morten Rasmussen peqatigalugu suliariniakkami siuttuusimapput.
Europamiut siulliit Australiamut nunasimmatali, Australiap inoqqaavisa nanertugaajuartuarlutillu kusananngilluinnartumik iliuuseqarfigineqartuarsimanertik pissutigalugu, sananeqaatsimik misissugarinissaat akuerinngisaannarsimavaat.
- Allaat 1960-ikkut tikillugit inuiaqatigiit taakkua akornanni perlertoqartarsimavoq, naak nunami kinguarsimasumi innuttaanngikkaluarlutik. Inuiaat taamatut pineqarsimanertik pissutigalugu, ilisimatuussutsikut paasisassarsiortunit suliaat apeqquserlugit misissugarineqarusussimanngillat, qallunaaq ilisimatooq inuit sananeqaataannik misissuisartoq oqarpoq.
Willerslev-ip paasisaminik saqquummiisinnaatitaanera, minnerunngitsumik nammineerluni Australiap kujataata kitaanut aboriginerit siunnersuisooqatigiiffiannik ataatsimeeqatiginnikkiartorsimanera pissutaavoq.
- Takorloorsimasanniit inussiarnernerujussuarmik tikilluaqquneqarpunga, ungasissorsuarmiillu aggerlunga maaniinnarsuaq naapeqatiginnikkiartornera pingaartillugu. Australiamiuunanga, Tuluit nunaanneersuungalu Tyskland-imeersuunnginnera aamma inussiarnernerannut peqqutaasimagunarpoq, Eske Willerslev oqarpoq.
Nujamerngit Australiap kitaaneersuunerat aamma pingaaruteqarpoq.
- Nunap immikkoortortaa tamanna sumiiffinniit allaniit kingusinnerujussuakkut qaqortunik amilinnit tikinneqartalersimavoq, aatsaammi ukiut 100-t matuma siorna qaqortumik amillit siiulliit tamaannga tikissimapput. Taamaammat ukiut 100-t matuma siornaneersut misississorlugit nunap inoqqaavi qaqortunik amilinnik akuneqanngilluinnarsimasut sananeqaataat misissorneqarsinnaapput, taanna nassuiaavoq.
Angutip inuusuttup nujamerngi rastafaritut isikkullit marullummik taninneqarsimasut, tuluup antropolog-ip nunap immikkoortortaani Goldfields-imi katersaasa ilagaat. Taakkua nujaminerpassuarnut nunanit allaneersunut ilanngullugit, Cambridge University-mi toqqortarineqarsimapput. Tassani nujaminerpassuit tonsinik arlalinnik oqimaassusillit misissugarineqarnissaminnut piareeqqasut, Willerslev-ip paasivaa.
Taassuma suleqataasalu aamma angutip ukiut 4000-it matuma siorna Kalaallit Nunaanni Saqqaq-kulturip nalaani inuusimasup, sananeqaataani kingornuttakkat siorna misissugaraat. Tamanna aamma nujamerngit aajuitsumiikkamit aanaveersarneqarsimasut iluaqutyigalugit iluatsinneqarsinnaasimavoq. Angutip taassuma qanoq isikkoqarsimanera timimigullu piginnaasarisimasai ilisimatuut paasisinnaasimavaat.
Eske Willerslev pingasunngormat Australialiarluni aallarpoq.
- Allaaserisaq saqqumersinneqarpat taqqavaniikkusuppunga. Taqqavani paasisat misigissutsikkut mianernartuupput, taanna oqarpoq.
Willerslev suleqataasalu 40-t missaanniittut paasisaat, politikkikkut sunniuteqarsinnaapput: Nunap inoqqaavisa Australiallu naalagaaffiata, nunap inoqqaavisa nunamik piginnittuussaanerannik akuerinnikkusunngitsup akornanni, nunamik piginniuttussaanermut atatillugu eqqartuussivitsigut suliarineqartut arlalippassuupput.
Australiap inoqqaavi minnerpaamik ukiuni 50.000-ini inuujuarsimanerat ilisimatuunit uppernarsineqarpat, nunap inoqqaavisa naalagaaffik illuatungeralugu eqqartuussinerni, nunap inoqqaavi pitsaanerusumik inississapput.