Immap maannakkut sikusartup affaannaa itsaq sikusarsimavoq

Ukiut 11.000-it matuma siorna isserujussuarnera qaangiummalli Issittup imartaata Nunatta avannarpasinerusortaaniittup sikusarnera, ilisimatuut ilimagisaanniit allanngorarnerusimavoq.

Piffissap ilaatigut ullutsinni sikusartup affaannaa sikusarsimagunarpoq, ilisimatuut pingasut Grundforskningscenter for Geogenetik-imi Københavnip Universitetianiittumi atorfillit qallunaat nunani allamiullu suleqatitik peqatigalugit, atuagassiami Science-mi taamatut allagaqarput. Taakkua immap qanoq annertutigisup oqaluttuarisaanermi sikusarsimanera paasiniarlugu, nutaamik periusissarsisimapput.

Silap pissusaa pillugu ilisimatuut aarlerisaarutigillattaasarpaat, silap kissakkiartuinnarnera pissutigalugu, ukiut 20-t imaluunniit 30-nnaat qaangiuppata Issittup imartaa tamarmi sikussaarumaartoq. Taamaalippallu "tipping points", sermiusinnaasut tamarmik aakkiartulernissaat immallu malunnartumik qaffakkiartulernissaa aarlerisaarutigineqartarpoq.

Suliniummili siuttuusoq Svend Funder oqarpoq, ukiuni kingullerni 10.000-ini aasaanerani sikuuinnartartup annertussusaa pissusissamisuuginnartumik allanngorarsimaqisoq.

- Piffissami Holocæn-imik taaneqartartumi, Kristusip ingunngornera 8000-nik kiisalu 5000-inik sioqqullugu kiatsimmat, sila ullutsinniit kiannerungaatsiarsimavoq, Issitullu imartaa annikinniararsuaq sikusarsimalluni. Naatsorsuutigineqarpoq sikup 2007-imi sikuusup affarinngisaaluunniit taamanikkut sikusalersimassasoq, Svend Funder oqarpoq.

2007-imi piffissap nutaanerup nalaani aatsaat taama sikunikitsigisimavoq, sikulu aatsaat taama saatsigisimalluni. Taannali rekordi 2010-mi 2011-milu qaangerneqartarpoq. Tassa USA-mi National Snow and Ice Data Center-ip (NSIDC) Issittumi immap sikusarneranik naatsorsugaat naapertorlugit. Ukioq manna juulip aallartinnerani kissaruloormat siku 150.000 kvadratkilometeritut atsigisoq ullormut aattarpoq - tassa Danmarkimiit pingasoriaammik atsigisoq aattarsimalluni.

Ilisimatuut paasisatik Nunatta avannarpasinnerusortaani Peary Land-imi pissarsiarisimavaat, ukiut tuusintilikkaat ingerlaneranni immap qanoq annertutigisup sikusarsimanera misissorlugu, Svend Funder taamatut paasissutissiivoq: Qissiat. Sineriammi ilisimatuut qissianik, canadameersunik orpiliassanik kiisalu lærk-inik Sibiriameersunik, katersuisimapput, kulstof-14-testilu atorlugu qissiat qanganisaassusaat paasineqarsimalluni.

- Orpiit qissiarineqartut Amerikami avannarlermi Sibiriamilu kuussuarneersuupput, ukiullu arlallit ingerlaartarsimassapput, nunamulli tipinissamik tungaannut immamiiginnarsimanavianngillat, tipinatilluunniit immap naqqanut kivisimassangaluaramik. Qissiarineqartut taamaammat saavileqqaaramilli sikkussaasarlutik Tunup avannaata sineriaanut apuuttarsimassapput. Taamaammat qissiat taamani sikup ukiut arlallit aattarsimanngitsup annertussusaanik paasissutissiipput, Svend Funder oqarpoq.

Misissuinerit aamma takutippaat Nunatta avannaani sikusartoq annikilliartortoq Canadami sikusartoq annertusiartorsimavoq. Tamanna anoreqarfiit qutsissumiittut pissusaannik pissuteqarsimassasoq, suliariniakkami siuttup ilimagaa.

- Nutaarsiassap nuanniitsortaa tassa, silap kissakkiartornera malittaralugu imaq sikusartoq annikilliartorsimavoq, taamaammallu maannakkut kissakkiartuinnarneq Issittup imartaata annikinnerusup sikusalerneranik kinguneqassanera.

Nutaarsiassap nuannersortaa tassaavoq, maannakkut sikusartoq affaannarmilluunniit annertussuseqaluarpat "point of no return" - tassa issinneruleraluarpalluunniit sikusaleqqissinnaajunnaarnera anguneqarnavianngilaaq.

Ilisimatuut saniatigut misissugaraat, piffissani kissaffiup aallartinnerani annikitsup sikusalernerani nannut qanoq amerlatigisarsimanerat. Tamanna misissorneqassaaq nannut ujaranngorsimasut sananeqaataasa misissornerisigut.