Kejserip nuliata palasi ersaatigut kunippaa

Samuel Færgemand Mikkelsen ukiuni tallimani Nunatta qeqqani provsteqarfimmi palasiunikuuvoq. Ullumi Jyllandip avannaani palasiulluni, Kalaallit Nunaanni palasiunermi nalaani misigisarpassuani eqqaallattaajuarpai.

Misigisarli ataaseq immikkut puigoruminaatsippaa. Una misigisani oqaluttuaralugu Kristeligt Dagblad-imi allagaqarpoq. Allaaserisani pillugu Samuel Færgemand Mikkelsen ataqqineqarlualersimavoq, allaaserisaalu maani issuaaffigilaassavarput.

Oqaluttuaa 1996-imi aallartippoq, taamani Biskopip Sofie Petersen-ip Kalaallit Nunaanni palasit tamaasa Tasiilamut ataatsimiigiaqqusimavai.

» Taamatut naapisimaarnerit nuannerlutillu ilinniutaasaqimmata uanga pissangavunga. Palaseqatinimmi tapersersorneqarneq qiimmassarneqarnerlu nuannertuaannarpoq, minerunngitsumik uagutsinnut palasinut qallunaanut pingasunut. Uagut kitaani palaseqatitsinniit qaninnermiit 700 kilometerit missaanni ungasitsigaluta najugaqarpugut,« Samuel Færgemand Mikkelsen allappoq.

»Tassanngaannarli pisassatsitut pilersaarutit akornanni piffissaqaleriataarpugut. Japan-ip kejseriata illortaavata taassumalu nuliata pulaarnissaannut piareersarnissatsinnut piffissalerluarsimammatigut, unnukkullu nerersuaqatigisussaallugit. Persuarsiorpalaarneq malugisassaavoq. Inuilli taakkua nalugakkit, eqqarsarpunga sooq aamma akunnerni pingasuni naapinnissaannut piareersassanerlunga. Taamaammat utaqqiisaa takornariarniarlunga anivunga. Frimærkinik naqiterisitsisarfik takorusuppara oqaluffitoqarlu sissap qulinguaniittoq. Suut tamarmik pilersaarutittut ingerlapput, kisianni aqqusineq inoqanngitsoq maluginiarpara. Tamarmik Japan-ip kejseriata illortaavanik nulianillu naapitsinissaminnut piareersassasut ilimagaakka. Kiisami sissamut pivunga. Aanalu oqalufik.

Oqaluffik qanillattorpara, ilua aamma nammineq takorusullugu. Isersimaniartunga matu ammarmat, angut Commonwelth-imeersuussangatitara aappariillu pineqartut iserput. Kalaallit Nunaanniit Japani kinguppassisalermat, pitsaassusaat kejserikkormiunut misissortikkusussimavaat. Isersimanera nuannarivallaanngilaa.

" Utoqqatserpunga!", oqariarlunga anivunga.

Eqqaamavara eqqarsalerlunga ornitassara ungasigalugu. Taava Japanip kejseriata illortaavata nuliatalu biilerisaat aggerpoq. Biilertoq biilinut unittarfissaqqittumut sanguvoq, avammut isikkivigeqisumut unilluni, uniffiatali eqqanngua sissap tungaanut sivingaqaaq. Amullu 1000 meteriulluni. Biilip matua ammariataarmat skuut aappaluttut kusanartut nuipput. Niulersoq ammut meterinik marlunnik ammut aqqusineerannguamut nakkartussanngortoq takuara.

Tuluttut tamavinnguat suaartalerpunga: " Wait! Wait! No, No, don't do that!", arlaannillu oqarunarlunga.

Arnaq niuniaruni ammut immap tungaanut 1000 meterinik nakkartussaavoq. Suaartarama arnap niuniartup niui unipput, biilillu matuata ataatungaanut, aqqusineeqqamut pinissara utaqqillugu. Ataanut periarlunga qumut suaarpunga: "Aap, anillassinnaanngorpusi."

Japan-ip kejeriata illortaavata nulia matukkut puttulluni qiviarpaanga, inequnartumillu qungujulluni, oqarfigaarali: " Jump over to my arms, if you can" - "Sapinngikkuit pissigit akussavakkit".

Arnap uini qiviarpaa, taassumalu nikiffigiallaffigeriarmani pissippoq. Taamaalillungalu tassanngaannaq Japan-ip illortaavata nulia kissumissiuppara, taassumalu ersakkut illuttut kunissulerlunga. Portusuumiinnissannut annilaangasarama qujanartumik imaq tunuppara, tunummullu alloruma ammut 1000 meterinik nakkarsinnaanera puigorluinnarlugu. Kunissortereerama arnaq iluasaarlunga nunamut ilivara. Arnavarannguup arlaleriarlunga illuttut ersakkut kunittareermanga qituttuinnaavunga.

Tassani oqaluutipallalaarpugut. Japan-illi kejseriata illortaavata nulia annaateqqammerlugu qanoq oqarfigisariaassanerpa? "See you later at the hotel!" - "Akunnittarfimmi tukussaagut", taamatuugunarpoq oqarfigaara,« Samuel Færgemand Mikkelsen allappoq.