Inatsisit malillugit ataataqanngitsut pillugit nalunaarusiaq piareerpoq

Ulloq juunip 22-at arlalippassuarnut pingaaruteqarpoq. Ullormi taanna inatsisit malillugit ataataqanngitsut oqaluttuarisaanermi siullersaamik Nuummi tusagassiortunik katersuutsitsinermi nassuisaassissutigineqalerput. Tassa 50-ikkunni 60-ikkunilu kalaalliaqqat uersakkat inunngorsimasut danskit uersakkanut naleqqiullugit sooq pisinnaatitaaffilunnerunerusimanerannik nalunaarusiaq ulloq taanna saqqummiunneqartussaammat.

Taama naalakkersuisut siulittaasuat Kuupik Kleist ministeriunermut Lars Løkke Rasmussenimut Savalimmiunilu naalakkersuisut siulittaasuannut Kaj Leo Holm Johannesenimut oqaluttuarsimavoq. Pisorlumi taanna inuppassuit anniaatigisimaqaat.

Pisimasup paasiniaavigineqarnissaa Kuupik Kleistip danskit naalakkersuisuinut siorna noqqaassutigisimavaa, taamaasiortoqarpammi inuppassuit kingusinnaartinnatik ataatavittik kinaassusersiniassammassuk naapillugulu. Ataataasut tassaagajupput danskit sanasut nunatsinni sivikitsuinnarmik suliartortut. Nassuiaanerup nalaani kingornussisinnaatitaanermut tunngasut, inuillu allat eqqartuussivitsigut pisinnaatitaafiisa assiginik piumasaqarnermik Peqatigiiffik Ataata-p kissaatigisimasai qaqilerneqarumaarput,

- Nalunaarusiaq takoreerpara, ilisimatuullu pingasuusut qaqilersimasaat soqutiginaqaat. Tassanimi meeqqat ataataasullu oqaluttuassartaat ipput. Aamma siornatigut inatsisiliaasarsimasut tunuliaqutaasa qaqilernissaat pingaarnersaajutittuarsimavara. Nalunaarusiamili politikkikkut kinguneqaatigisinnaasai takussaanngillat, kingusinnerusukkulli suliami nalilersuinermi atorneqarsinnaassapput. Tassami imaassinnaavoq Peqatigiiffik Ataata tamatuma kingorna piumasaqaateqartoq, taama Kuupik Kleist oqarpoq.

Naalagaaffeqatigiilli ataatsimiinnerani allanik aamma eqqartuisoqarpoq. Soorlu januarip 1-ni EU-mi siulittaasuuneq Danskit tiguppassuk Savalimmiormiut Kalaallillu sutigut iluaqutigisinnaaneraat eqqartorneqarsimalluni. Tassami OLT-mi siulittaasuuneq Nunatta taamaasinerani aamma tigusussaammagu. OLT tassaavoq EU-mi nunasiaatigineqarsimasut kattuffiat, EU-milu periarfissaatinneqartunut aamma pisinnaatitaaffeqartut. Assersuutigalugumi Nunarput EU-mut raajanik eqqussuinermini OLT aqqutigalugu akileraarusersugaaneq ajorpoq

Nunatta Danmarkimut atanera pissutaalluni danskit EU-mi siulittaasuunerat atorluarsinnaavaa, tassami 2012-imi aalisarnermut isumaqatigiissut nunatsinnut ukiumut 330 million koruuninik isertitsissutaasartoq isumaqatigiissutiginiarneqaqqittussaammat. Suliaq taanna imaannaanngilaq, ukiormi taannarpiaq EU-p aalisarnermut politikkini tamavimmi nalilersoqqittussaavaa. Aamma tamatuma saniatigut nunat OLT-mut akuusut ilaasortaanertik nalilersoqqittussaavaat. Tassa allatut oqaatigalugu: Suliassarpassuupput, tamarmillu pitsaanerpaamik kinguneqarniartussaassallutik.

Ullumi marlunngornermi Kuupik Kleist Bruxellesimukarluni aallartussaavoq, tassanilu EU parlamenti ataatsimeeqatigeriarlugu Natop generalsekretæria Anders Fogh Rasmussen ataatsimeeqatigiumaarpaa. Aqagu pingasunngornermi EU-p ineriartortitsinermut kommisæria Piebalgs, EU-p silap pissusaanik kommisæria Connie Hedegaard, EU-llu Inuussutissarsiornermut- Aallarnersaasarnermullu kommisæria kiisalu EU Kommissionimi siulittaasup tullia Kuupiup ataatsimeeqatigiumaarpai.

Sisamanngorpat Kabinetssekretæri nunanullu allanut tunngassutilinnut aallartitaq Kuupik Kleistip ataatsimeeqatigeriarlugit Københavnimut utissamaarpoq.

Sisamanngorpat danskit issittumut pilersaarusiorsiaat nutaaq Lene Espersenip saqqummiutilerpagu Kuupiup aamma peqataanissaa naatsersuutigineqarpoq.

Aamma Issittumi sakkutooqarfissamut tunngasumik nalunaarusiaq sapaatit akunnerani aggersumi saqqummiunneqarnissaa naatsersuutigineqarpoq.

Kuupik Kleist tallimanngorpat Nuummut uternissi naatsersuutigaa.