Nerisassanut ataatsimut peqqumaasiveqalernissaq Brugsenip sinnattoraa

Aasaq manna Kujataani naatitat naaleraleruttorput. Qanorli isilluni nunalerinermit tunisassiat nunap sinneranut iluaqutaanerulersinneqarsinnaappat?

Unammilligassaq tamanna Brugseni A/S-ip pisortaata Susanne Christensenip aaqqiissutissarsiorniarpaa, Sermitsiaq.AG-mullu oqallissaarummik allagaqarpoq.

Peqqumaasiviik suleqatigiissutigalugu

– Kujataani naatitanik qitiusumik tuniniaaveqarnissaa kissaatiginassagaluarpoq. Tamatumuunakkut ilaatigut imminut pilersornerulersinnaavugut, tamanna suliffitsialannik pilersitsissaaq, taavalu nammineq naatitat tamatigut mamarnerusarput.

Sapaatip akunnerani kingullermi Sermitsiaq.AG-mi allaaserineqarpoq Kujataanit nunalerinermit tunisassianik nunap sinneranut assartuineq sivisullunilu ajornakusoortoq.

– Isumaqatigaara pilersuineq unammilligassarujussuummat, aammattaarli isumaqarpunga tamatumunnga tunngavissaqartariaqartoq, pisortaq oqarpoq.

– Imminut pilersornerulernissamut Royal Arctic Linep assartuinermi akigititai unammilligassat annersarinngilaat.

Suli ikippallaaqaat

Innuttaasut ilarpassuinut nioqqutissap akia apeqqutaasartorujussuuvoq, taanna tikkuaavoq. Taamaattumik Kujataani tunisassiat avataanit tikisitanit akimikkut nikingavallaassanngillat. Ullumikkulli Kujataani tunisassiat taama ikitsiginerat pissutigalugu tunisassiat ataasiakkaat Danmarkimit nunanillu allanit tikisitanit 30 aamma 50 procentit akornanni akisunerusarput.

Brugseni-p misilittagaqarfigilluarnersaavai naatsiiat ruuallu, taakkua sivisuumik atasinnaammata. Siusinnerusukkut nioqqutissat tamakkua Kalaallit Nunaat tamangajaat tuniniarneqartarsimapput, ilaannikkullu Brugseni naatsiianik immikkut toqqortaralugit juulli tikillugu peqartarsimavoq. Ukiuni ataasiakkaani Brugseni 90 tonsit angullugit peqqumaasivimmiittuuteqartarsimavoq.

Kujataani aallartillugu

Susanne Christensen oqarpoq Brugseni-p sapinngisami tamaat nunatta nerisassaataanik tuniniaanermik siuarsaaniarpoq. Kissaatiginartippaa Kujataani nerisassat pingaarnerutinneqalernissaat, nunap annersaanut iluaqutaalersinnaammata.

– Suliassap kivinnissaanut tunisassiortut suleqatigiissapput. Assersuutigalugu naatsiianik, ruuanik naatitanilluunniit nutaanik qitiusumik tuniniaavimmik peqqumaasiveqalertoqarpat allaffissornikkut tuniniaanikkullu ajornannginnerusumik ingerlatsisoqalersinnaavoq, nunatsinni pisiniarfiutileqatigiiffiup, illoqarfinni arfineq-marlunni pisiniarfiutillip pisortaa kajumissaarivoq.

Brugseni suleqataarusuppoq

Brugseni-p pisortaata allagaqarnerata kingorna Sermitsiaq.AG-p attaveqarfigaa apeqqutinik marlussunnik itisiliisunik apeqquteqarfigalugu.

– Qitiusumik peqqumaasivimmik pilersitsinissamut Brugseni ikiuukkusuppa?

– Tamanna takorloorneqarsinnaalluarpoq. Aallaqqaammut tamanna oqaloqatigiissutigerusupparput, immaqa kingusinnerusukkut aaqqiissutissamik kinguneqarsinnaasumik, Brugseni-mut kalaallinullu inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutaasumik. Tamanna suliffinnik pilersitsissaaq, peqqumaasiveqalissagaluarpugullu. Kisimiillutali taamaasiorsinnaanngilagut.

– Brugseni siorna aatsaat taama sinneqartooruteqartigaluni 26 millioner koruuninik sinneqartooruteqarpoq. Ingerlatsivissi pisiniarfiutileqatigiit allat peqatigalugit, assersuutigalugu millionip affaanik ilivitsumilluunniit aningaasaleeqataallusi qitiusumik tuniniaavimmik taamaattumik pilersitseqataasinnaanngilasi?

– Aap, taamaasiorsinnaagaluarpugut. Tamannali aamma peqqissaartumik misissoqqaassavarput. Kikkut tamarmik attuumassuteqartut suleqatigiittariaqarput. Immaqa aamma ataatsimut peqqumaateqarnissamit pitsaanerusumik aaqqiissutissaqarpoq. Nalunngiinnarpara Brugseni-p ukiut tamaasa kalaallit naatsiiaat 30 aamma 90 tonsit akornanniittut peqqumaasivimmiitittarai. Immikkullu naatsiianut peqqumaasiveqanngilagut, tamanna pitsaalluinnartuussagaluartoq, Susanne Christensen akivoq.

Assartuinermi akinut akikilliliissut aaqqiissutaasinnaavoq

– Tunsiassiat allat (salaatit, aaqqiss.) sivikitsuinnarmik atasinnaasut isumaqarpunga allaanerusumik aaqqiiffigineqassasut.

– Naatitanik nutaarluinnarnik siammarsaaneq qanoq isilluni pitsanngorsarneqarsinnaava?

– Qaqutigoortumik eqqarsassaagut. Nunami pilersuinikkut unammilligassalimmi inuuvugut, Naalakkersuisullu tamanna ineriartortikkusukkunikku qimerloorneqarsinnaavoq assartuineq qanoq eqaannerulersinneqarsinnaanersoq. Isumaqarpunga assersuutigalugu raajat assartorneqarnerisa akiat piffissap ilaani apparneqarsimavoq – avammut tuniniaaneq iluaquserniarlugu.

Suna siulliussava

– Immaqa taamatuttaaq nunami maani nioqqutissanik allanik timmisartumik assartuinermi akit appartinneqarsinnaapput. Taamaassappalli nunami maani naatitat amerlanerusariaqarput.

– Kisiannili apeqqutaanngila suna siulliussanersoq? Akit appaqqaassanngilat tunisat amerlanerulissappata?

– Aap taamaakkaluarpoq, malittarisassalli ingerlaannaq allanngortissanngilagut. Niuernissamut pielrsaarusioqqaartariaqarpugut. Tassani aki, atuisartut assersuutigalugu salaatimut akiliutigisartagaat, aallarniutigisinnaavarput. Atuisartut amerlanerpaat nioqqutissat akikitsut perusuppaat, tamannalu ajornartorsiutaavoq, Kalaallit Nunaanni Brugseni-p pisortaa Susanne Christensen oqarpoq.