Nannut siunissami ikinnerulissapput

Pinngortitap attatiinnarnissaanik nunat tamalaat suliniaqatigiiffiata Den internationale Sammenslutning for Naturbevarelsep (IUCN), piffissaq ungasinnerusoq isigalugu nannut annannissaannut immap sikuata milliartornera ulorianartorsiortitsinerpaatut isigaa.

Allattorsimaffimmi aappalaartumi

Taamatut naliliineq pivoq IUCN-ip artinut ulorianartorsiortunut ´allattorsimaffik appalaartoq´ nutarterneqarsimasoq sapaatip akunnerani kingullermi saqqummiummagu. Allattorsimaffimmi ilaapput uumasut naasullu assigiinngitsut j79.837-t, taakkunanngalu 23.250-it nungutaanissaminnik ulorianartorsiortutut nalilerneqarput.

Paasisat kingulliit

Nunarsuarmi nannut siunissaannik naliliineq nutaaq tunngaveqarpoq immap sikuanik nannullu amerlassusaannik ilisimasanik kingullernik. Immap sikuata allanngoriartornerata nannut amerlassusaannut qanoq sunniisinnaaneranut siulittuinerminni ilisimatuut kisitsisinik paasissutissiat qarasaasiakkullu ilimagisanik takussutissiornerit atorsimavaat.

Paasissutissallu ilaat - soorlu nannut ukioqqortussutsimikkut agguataarsimanerat qanorlu piaqqiortiginerat - Pinngortitaleriffimmit katersorneqarsimapput. Kristin Laidrelu, pinngortitaleriffimmi ilisimatooq, nalunaarusiamik allaqataasimavoq.

14 procentimik milleriarsimavoq

Issittumi immap sikua, ukiumoortumik septembarimi uuttortarneqartartoq, 1979-imiilli ukiut qulikkaat ingerlaneranni 14 procentit missaannik milleriartarsimavoq.

Eqqoriaanertigut nutaatigut ilanngullugu siulittuutigineqarpoq Issittumi immat ilarujussui, ukiut utritillit atukkatta naalerneranni ukiumut qaammatit tallimat sinnerlugit sikuerulluinnartalersimassasut.

Kaanneq

Nannut piniakkaminnik pisaqarnissaminnut immap sikua isumalluutigisuummassuk, qaammatini tallimani sikoqanngittarnerata kinguneranik piffissaq piniartarfiat sivikinnerulissaaq, tamannalu pissutigalugu piffissami sivisuumi kaattassallutik.

Qularnanngitsumik tamanna pissutigalugu nannut nerisakippallaalerlutik piaqqiorsinnaanerat annassinnaanerallu annikillissaaq. Issittoq kiannerulerpat aamma tamatuma kingunerisinnaavaa assersuutigalugu puisit, nannut piniagaasa pingaarnersaat, nappaateqalersut.

30 procentimik ikileriassapput

Qunarnanngitsumik nunarsuarmi nannut ukiut 35-40-t ingerlaneranni 30 procentit sinnerlugit ikileriassapput.

Taamaattumik nanoq allattorsimaffimmi aappalaartumi ´sunnertiasutut´ nalilerneqaerpoq; taamatullu IUCN-ip kingullermik nalilersimavaa 2005-imi.

Nungutaanissamilli ulorianartorsiunngillat, piffissami tassani amerlassusaat affaanngorsimanngimmat.

Qimarnguiit

Ukiuni qulikkaani aggersuni Kalaallit Nunaata avannaa canadallu qeqertai qularnanngitsumik nannut qimarnguigisalissavaat, naatsorsuutigineqarmat tamakkunani immap sikua sivisunerusumik atasassasoq.