Grønlandsbanki
Nallittorsiornermi rekordiliilluni ukiumut naatsorsuutit naammassineqarput
Grønlandsbankip ukiut affaanut naatsorsuutini aatsaat taama angusarissaartigaaq. Nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit angusat kr. 77,6 mio.-iupput, tassa ukiup siulianut sanilliunnerani ukiup affaanut naatsorsuutinit 9,5 millionit koruuninit amerlanerullutik.
Akileraaruteqarneq pitinnagu tamakkiisumik angusat 2017-ip ukiuata affaani siullermi kr. 73,8 mio.-iupput 2016-imi piffissap taamaasinerani kr. 47,7 mio.-iusimallutik.
Qajannaatsumik siuariartorneq
Angusat siammasissumik annertuumik alleriarsimasut uuttueriaatsit arlaqartut takutippaat, tamakkuli akornani immikkut taasariaqarput nalinik nalimmassaanermi minnerunngitsumillu taarsigassarsisitsinerit qaffassimaneri. Suli qaffasissumik ingerlaneq peqqutigalugu 2017-ip ukiuata affaani siullermi taarsigassarsisitsinerit naammaginartumikamerlipput kr. 280,6 mio-iulerlutik. Tamannalu 9,1%-inik qaffanneruvoq, aningaaserivik tusagassiuutinut nalunaarummi paasissutissiivoq.
- Naammagisimaarnaqaaq sullissatta amerliartortuarnerat. Tassanilu tunngaviupput sullissat privatiusut inuussutissiornermillu ingerlataqartuusut, Nuummi sinerissamilu. Ukiup aallartinneraniit sullissat 9,1%-inik amerlisimanerisa takutippaat Kalaalit Nunaanni inuiaqatgiinni ”assakaasut kaavilluartut”, uagullu sullissassat akornanni tigusiartuinnarsimanerput. Sulisugullu
ulapinnikooqaat, taamallu tunngaveqarnerup kisitsisit naqqanni erseqqissumik angusanik takutitsipput, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.
Tamakkiisumik aningaasartuutit naleerutsitsinerit ilanngullugit kr. 79,5 mio.-iupput 2016-ip ukiuata affaani siullermi
taakku kr. 76,1 mio.-simallutik. Aningasartuutit annertunerusumik sunnerneqarsimapput soraarnermusiassanik ileqqaarinissamik ingerlatsilernissamut atatillugu neqeroorutissanik ilusilersuinernik suliaqarnermit, naleerutsitsinerit amerlinerinit aammalu aningaaseriviup ukiunik 50-inngortorsiornissaminut pisussanik pilersaarusiorneranit.
- Isumaqarpugut, aningaasartuutit iluini qaffakkiartornerit akuersaagassaasut iluiniippummi takussutissiisut pisussarpassuarnut piffissamik aningaasanillu atuinitsinnik. Soraarnermusiassanik ileqqaarilernissamut atatillugu periarfissanik pitsaasunik nutaanik ineriartortitsinitsinnut aningaasanik atuivugut . Saniatigullu aaliangersimavugut aningaasarpaaluit ukiunik 50-iliinersiornissatsinnut immikkoortikkumallugit. Tamanna sullissatta nuannaarutigisassaannik siunnerfeqarpoq, ataasiartamik aningaasartuuteqarfissaasoq annertuumillu pingaartitarput, Martin Kviesgaard oqaluttuarpoq.
Tarsigassarsiissutit iluini annaasat annikitsuinnaapput
Grønlandsbanken-illu ukiumi affarmi siullermi angusaani qaffasaaaqataalluartut ilagivaat nalilinnik pappialaatit nalimmarsarnerini kr. 4,9 mio.-inik pissarsiaqarneq, ukiummi siuliani 2016-imi tamanna kr. 11,5 mio.-nik annasaqarfiusimagaluarmat. Kiisalu aningaaseriviup taarsigassarsiissutaanit annaasat siornamut sanilliullugit nikingaarsimanngillat ukioq manna kr. 8,8 mio.-iullutik 2016-imi kr. 8,9 mio.-iusimallutik.
Ukiup naanerani angujumaagassat isumalluarfigineqartut
2017-ip ukiuata affaani siullermi angusat pitsaasut tunngavigalugit, aningaaservimmi pisortap naammagisimaarinnilluni, ukiup nanerani nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit angujumaagassatut siulittuutini tunuarsimaarani taavai oqarluni naatsorsuutigalugu angusat kr. 135-145 mio.-iujumaartut. Siusinnerusukkut kr. 125-145 mio.-iunissaat naatsorsuutigalugit nalunaaruteqarsimavoq.