Mumisitsinissaq qunuginngilaa?

Ullumi Andreas Uldumip (D) nammineq naalakkersuisooqatigiillu sinnerisa, nunatta aappaagumut aningaasaqarneranut siunnersuut saqqummiutissavaa. Upernaaq aningaasanut inatsit naalakkersuisooqatigiinnit nutaanit iluamik sunnerneqarsimanngilaq, tassa aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmi atorfillit, ukiakkut qinersisoqarnera pissutigalugu, aningaasanut inatsisissaq politikerinut annertunerusumik annikinnerusumilluunniit piareersimatissimareersimammassuk.

Piviusorsiortumik

Aasaq mannali suliarinissaanut piffissaqarluarput. Taamaattumillu immikkut pissanganaateqarpoq Demokraatit, Siumut Atassullu politikkimi tamatumani malunniuteqassanersut.

Partiit siulittaasui pingasut Kim Kielsen (S), Anda Uldum (D) aamma Knud Kristiansen (A) nutaamik piviusorsiortumik ingerlatsinialersimapput, Inatsisartut ataatsimiittarfianni imatorsuaq assortuunnissamik kinguneqarunanngitsumik.

Taamatuttaaq Inuit Ataqatigiit piviusorsiorniarput, ukioq mannalu uparuarsinnaasatik kisiisa sorsuutiginiarlugit.

Oqallinneq nikissinnaavoq

Inuit Ataqatigiilli aammalu Siumup tunuliaqutaasa tamatigut qularnartoqartitsisartut inussiarnipajaartumik isiginninnerisigut Inatsisartuni oqallinneq allanngorsinnaavoq.

Ilimananngilarli 2013-imi ukiakkut avaleraasartuunut akitsuutit eqqunneqarneratulli pissanganartorsiortoqassasoq, taamanikkut Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutertik politikkikkut tunuliaqutaminnut naleqqussarsimanngimmassuk, taannalu piffissaq kingullerpaaq atorlugu isumaqatigiissutigineqarpoq.

Ukiaq manna ataatsimiinnissami pingasut pissanganarnersaapput:

1. Anda Uldumip akitsuutinut ilimasaarutai annertuppat annikitsuuppalluunniit. Akitsuutit malunnaatilimmik qaffasissuuppata nammineq partiimini, Demokraatini, ajornartorsiuteqalissaaq, partiip siuariartorneq inuussutissarsiornerlu pingaarnerpaatut suliniutigimmagit.

2. Aningaasanut inatsimmi takutinneqassanersoq mittarfinnik nutaanik qassinik sanasoqassanersoq imaluunniit mittarfinnik talliliisoqassanersoq. 1979-imi namminersornerullutik oqartussat eqqunneqarmatali Kalaallit Nunaat nunatsinni tamarmi mittarfeeqqanik arlalinnik sanasimavoq. Aasaq manna oqaluuserineqarpoq mittarfiit tamakkua ilaat sorleq siulliullugu tallineqartariaqarnersoq. Qularnanngitsumik aningaasanut inatsisissatut siunnersuummi takuneqarsinnaassaaq ´attaveqarnermut´ siunnersuut suna naalakkersuisooqatigiit Inatsisartuni amerlanerussuteqaatigisinnaaneraat.

3. Namminersortunngorsaasoqassava, imaluunniit oqaluinnarneruva? Landskarsi imaqarpianngitsoq sukkasuumik immerneqarsinnaavoq Nukissiorfiit imaluunniit Mittarfeqarfiit namminersortunngorsarnerisigut. Ingerlatsiviit taakkua marluk namminersorlutik oqartussanit pigineqartut ingerlatsiviupput, nunani allani immitsinnut sanilliunniakkatsinni aningaasarpassuarnik isertitsiviusartut, aningaasanillu saniatigut pissarsinissaq ussernartorsiornarsinnaavoq, assersuutigalugu qanittukkut mittarfinnik marlunnik talliliiniaraanni.

Ilimananngilarli Royal Greenlandip namminersortunngorsarnissaa politikkikkut tapersersorneqassasoq - tamanna qangarsuarli oqaluuserineqarsimagaluartoq.

Ullumi marlunngornermi nalunaaqutaq 11 aningaasaqarnermut aatsitassanullu naalakkersuisup aappaagumut aningaasanut inatsisissatut siunnersuut saqqummiutissavaa.