arfattassiinerit
Lidegaardip danskit kalaallillu suleqatigiinnerat nersualaarpaa
Arfattassiissutit pillugit IWC-mi ukiuni marlunni aaqqiagiinngissuteqartoqareersoq isumaqatigiittoqarpoq. Nunanut allanut ministerip suleqatigiinneq nersualaarpaa
Arfanniarnermut Ataatsimiititaliarsuup IWC-p ataatsimiinnerani Kalaallit Nunaata piumasaqaataat isumaqatigiissutigineqartut ataasinngormat tusarliunneqarpoq.
- Namminersorlutik Oqartussat suleqatigalugu Kalaallit Nunaanni arfattassiissutinut isumaqatigiittoqarnera nuannaarutigaara. Kalaallit Nunaata piumasaqaataat isumaqatigiissutigineqarpoq, tassanimi ilisimatuussutsikkut misissuinerit aallaavigalugit isumaqagiittoqarmat, nunanut allanut ministeri Martin Lidegaard Radikale Venstreneersoq oqarpoq.
Kalaallit Nunaat IWC-ilu ukiuni marlunni arfattassiissutit pillugit aaqqiagiinngissuteqarnikuupput. Kalaallit Nunaata Danmarkillu suleqatigiinneratigut siunnersuuteqarnikuupput, tamannalu IWC-mit Kalaallit Nunaanniillu isumaqatigiissutigineqarpoq.
Kalaallit Nunaata imartaani arfernik aqutsineq iluaquteqarnerlu naapertuuttumik ilisimatuussutsikkullu tunngavilimmik ingerlaannassaaq. Angusap takutippaa nunanik allanik suleqateqarluni anguniagaqarneq aqqutissaasoq oqaatigineqarpoq. Nunat EU-mi ilaasortat IWC-mut ilaasortat suleqatigisimaneri tulluusimaarutigineqarpoq.
Arfattassiissutinut isumaqatigiissut ukiuni sisamani tulliuttuni atuutissaaq, kiisalu IWC-p nunat inoqqaavinut sullissinini annertusassallugu aalajangerluni.
- Aarrit ikiliartuutaanngitsumik nunat inoqqaavinit piniarneqartarnissaat siunissami annertunerusumik IWC suleqatigalugu aallunneqarnerulissapput, Martin Lidegaard oqarpoq.