Skip to main content

Kuupiup qinersinermi naliliinera: Inuit Ataqatigiit akiligassaq akilerpaat

Inuit Ataqatigiit ukiup aappaa avillugu naalakkersuisoqatigiinniinnertik akilertariaqarsimavaat, taakku Siumup Demokraatit aamma Atassut anisinneqarnerisa kingorna pilersinneqarput. Agathe Fontainip naalakkersuisoqatigiit imigassamut politikkiat, naalakkersuisoqatigiinni akisussaaqataaffigiumaneqanngitsoq akilerpaa.

Apriilip 25-anni qinersinerup aqaguani apisimalluni nuna qaqqoriinnaasoq iterpugut. Piffimmik nutaamik aamma nutaamik aallartinnermik ilimasaarutaava, imaluunniit sapaatip-akunnerini arlalinni upernareerluni ukioqqinneranik isumaqarnerluni? Amerlanerusugut neriuutigaarput aputip nutaap aput pisoqaanerusoq sukkanerusumik aatsikkumallugu nakkarnera neriuutigaarput.

Nutaat 16-it 20-t anisut

Qinigassanngortittut nutaat imaluunniit ilaatigut nutaajusut toqqaannartumik Inatsisartunut qinigaapput. Amerlanerussuteqarniaraannilu taakku amerlassusissarimmagit quinaqutigaa.

Inatsisartunut aamma Naalakkersuisunut ilaasortat allattorsimaffiat qiviaraanni, ilaasortat 20-t qinigaanngillat. Qinigassanngorteqqissimanngillat imaluunniit aamma qinigaaqqinngillat. Ilaat sinniisussatut allattorsimaffimmiittut, Naalakkersuisut nutaat toqqarneqareerpata ilaasortanngornissartik naatsorsuutigereersimassavaat, qinikkallu naalakkersuisuni ilaasortat nutaat amerlanerit ileqqoq malillugu sulinngiffeqarnissartik aalajangiuttarpaat.

Qineqqusaarneq kingumut qiviarlugu

Partiit tamarmik akileraartarnikkut appaanissanik assigiinngitsunik neriorsuuteqarput. Qularnanngitsumillu aamma tamarmik sutigut tamatigut pitsaanerusumik kiffartuusisoqartalernissaanik neriorsuuteqarput. Inuuniarnerup pitsaassusaa Skandinaviamut sanilliunneqarsinnaasoq peruspparput, kisianni Skandinaviami inuiaqatigiit atugarissaarnerannut tunngaviusumik, amerlanerpaat akileraartarnermut aaqqissuussamik eqqusserusunngillat. Tunngavilersuutit akerliusut ilaatigut tassaapput, ilinniarluarsimasut nunatsinni qimarrannissaat, aammalu akissarsiaqqortuut ataatsimut karsimut akiliinerusarnissaq pillaataasoq. Skandinaviami nunat ilaatigut nunarsuarmi akileraaruteqarnerpaatut ilisimaneqartuupput, kisianni ilinniagartuunik amerlasuunik ilinniartitsisartutut aamma nunarsuarmi tamanit ilinniarluarsimasunik pilerisutsitsisarnermikkut ilisarisimaneqarput.

Pisortat suliassarpassuatik illersorsinnaasumik suliarinisinnaaniassagunikkit, kommunit aningaasaateqarfii aamma nunap karsia aningaasarpassuarnik pisariaqartitsisut isertuunneqarsinnaanngilaq. Ulluinnarni inuuneq, inuunermi pisariaqartitat aamma pisortanit ikiorserneqarnerunissaq qinersisartunit amerlasuunit ujartorneqartoq, qinersisartuni ataatsimiititsinerit takutippaat. Pisortat inatsisitigut aalajangersakkat pisussaaffitik malinnissaannaanulluunniit nukissaqanngillat. Pisortat aningaasaateqarfii aningaasanik ikinnerusunik pissarsiaqalissagunik, pisariaqartitsinerpaat qanoq atugarissaarnerulissanersut takujuminaappoq.

Neriorsuutit ilaminiinnanngui piviusunngortinneqassappata, qanoq ataqatigiissappat?

Tusagassiorfiit pisuupput

Qineqqusaarnerup tusagassiorfinnit ingerlanneqarnera politikerinit sammineqarluarpoq, ilaat mininnerarneqartut ilaallu kukkusumik paasineqarnerarlutik. Ataqqinassutsimik innarliineraanernit assigiiaarivallaarnermut aamma nalunaaruteqartumik pasilliinermut.

Inuit attaveqaqatigiittarfiini ingammik takussaapput, qinigassanngortittut ilaat imaluunniit partiit danskit imaluunniit qaqortunik amillit itiinik aluttuisutut taajorneqartarlutik.

Inuit attaveqaqatigiittarfiini nipi ingasattajaartoq aamma nuanninngissinnaasup saniatigut, politikerit ilaat tusagassiortunik imaluunniit tusagassiorfinnik nalinginnaasumik pasilliuteqarnissaminnut tunuarsimaanngillat. Imerniartarfiutillip Nissenip oqalliseqatiginissaanik annertuumik kissaateqanngikkarluarpunga, imalunniit akuliukkusunngikkaluarpunga. Taamaakkaluartoq oqaaseqarnerata issuarneqarnera oqaaseqarfiginngitsoorsinnaanngilara; - Partiit ilaannut siulittaasuusimasoq politikkikkut naliliisartutut kisiat toqqarneqarsimasoq tupigusuutigaara, taanna Kuupik Kleistimut unnersuussilluni oqarpoq. Kuupik Kleistip naliliineri imatut apeqqusinngikkaluarlugit taassuma naqissuserpaa, kisianni allat aamma naliliisinneqartariaqarnerannik ujartuivoq. IA-p siulittaasuata Sermitsiaq.AG-p naliliisartutut toqqarmanga illiunnaasiorsimaneranik eqqortuliornerarpaa.

Politikkimik ilisimasaqalaarpunga, tamannalu ilaatigut oqaaseqarfigisarpara. Tamannalu Nicolai Nissenip maluginiarsimavaa, tamatumalu oqaatigineranut atatiinnarlugu imigassamik tuniniaarnermut inatsisit nutaat burkanut assersuuppai, ekstrabladet.dk-milu ussassaarutigalugit. Imigassamik atuinerup ajoqutai killilersorneruniarlugit nassaartornerit nutaat qanorluunniit isumaqarfigineqarsinnaapput. Apeqqulli alla ataaseq tassaavoq; Agathe imaluunniit Nissen inuiaqatigiinnut pitsaanerusumik sorleq sulissuteqarnerua? Taakkunannga marluusunit sorleq meqqat illersorneqarnerannut suliaqarnerua? Naggataagummi tamatumunnga tunngammat. Sivisuumik tamanna eqqartorneqarsinnaavoq.

Maanna aalisartut aalisarneq pillugut oqallinnermi peqataalluarput, ilinniartitsisut atuarfik pillugu, teknikerit sanaartorneq pillugu, timmisartortartut angallanneq pillugu, imerniartarfiutillit imigassamut inatsit pillugu, isumaginninnermut siunnersortit allallu isumaginninnikkut pissutsit pillugit, tamanna ajunngilluinnarpoq. Uanga aamma isummakka annikkusuppakka.

Tamanna aamma tusagassiorfinnut aamma atuuppoq; tusagassiorfiit arlaat politikkikkut sunnerneqarsimanera takussaanngitsup oqaatigineqartarnera oqallisigissallugu nuannarineqartuarpoq. Tusagassiorfiit nutaarsiassatik allaaserisatillu politikkikkut akuliuffigineqaratik, soorunami namminneq aaqqissornissaannut pisinnaatitaaffeqarput. Aaqqissuisoqarfiillu attuumassuteqannginnertillu namminneq illersortussaavaat. Tamanna naalagaaffiup pissaanerisa sisamaattut taagorneqartutut naammassinnissagunik, tunngaviusumik tamanna piumasaqaataavoq, tassa politikerit aamma suna tamarmik ajunngikkutsimik ingerlanersoq nakkutigalugit. Tusagassiorfiit kiffaanngissuseqanngilluinnartut qanoq qulakkeerneqassanersut apeqqutaasariaqarpoq?

Qujanaq pilluaritsilu

Una ilanngussaq qinersinermi qineqqusaartunut 232-t qujassutigissavara. Inuit taama amerlatigisut inuiaqatigiit pitsaanerulersikkumallugit sullissinissamik neqerooruteqarnerat qujamasuutigineqartariaqarpoq. Qinigaasullu qinigaanerannik pilluaqquakka, ingerlalluarnissaannillu kissaappakka!

Læs hele sagen:

  1. Anorersuarmik utaqqinitsinni
  2. Mens vi venter på stormen
  3. IA bliver størst og Siumut holder skansen – måske!
  4. IA anginerpaanngussaaq aamma Siumut inissisimaffimminiiginnassaaq - immaqa!
  5. De nødvendige spørgsmål – og svar!
  6. Apeqqutit pisariaqartut - akissutissallu!
  7. Hvem kan vi stemme på?
  8. Kikkut qinersinnaavagut?
  9. Angusaq ersarluttoq
  10. Et grumset resultat
Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER