Kuupiup naliliinera: Kikkut qinersinnaavagut?

Kingullermik naatsorsuininni qinersinissamut 232-t qinigassanngortissimapput, taakkunanngalu 31-t taamaallaat nunap oqaaseqartarfianut qinigaasinnaapput. Tassa qineqqusaartuni 201-it sukataarlutik qineqqusaassapput, taamaattoq aprilip ulluisa 25-anni sooq qinigaasimannginnertik eqqarsaatigisariaqassavaat.

Qineqqusaartuni 232-ni arnat 71-iupput angutillu 161-iullutik, partiinilu arnat angutillu qineqqusaartut assigiinngiiaarput.

Arnat angutillu agguataarnerat

Atassut qineqqusaartitamik 20-t akornanni arnanik pingasunik
(15 %) qineqqusaartitaqarluni ikinnerpaanik arnanik qineqqusaartitaqarpoq.

Nunatta Qitornai, qineqqusaartitamik 15-init akornanni arnanik pingasunik (20 %) qineqqusaartitaqarput.

Suleqatigiisitsisut qineqqusaartitamik qulingiluat akornanni arnanik marlunnik (22 %) qineqqusaartitaqarput.

Partii Naleraq qineqqusaartitamik 35-t akornanni arnanik arfineq-pingasunik (23 %) qineqqusaartitaqarpoq.

Siumut qineqqusaartitamik 59-it akornanni arnanik 15-inik
(25 %) qineqqusaartitaqarpoq.

Demokraatit qineqqusaartitamik 34-t akornanni arnarnik
15-inik (41 %) qineqqusaartitaqarput.

Inuit Ataqatigiit qineqqusaartitamik 62-it akornanni arnanik 28-nik (45 %) qineqqusaartitaqarput.

Ataatsimut katillugu arnat 31 procentit missaanniipput.

Kikkut qinigaassappat?

Qineqqusaartut tamaasa takusimalerpagut, massakkulli angerlarsimaffinni annertunerusumik annikinnerusumilluunniit nalilersuisoqarpoq. Ilaat eqquiniaasitsipput, eqqoriaasoqarpormi. Qinersinerullu unnukkuani kikkut ilagalugit qinersineq qanoq malinnaavigissavarput?

Qinersiviup ammarneqarnera inuppassuarnit peqataaffigineqartarpoq. Unnukkullu tamat oqartussaaqataanerat inuppassuarnit nuannaarutigineqartarluni. Qinigaasut pilluaqquneqartarput, tusagassiortunik apersorneqartarput aqagumullu pisussanut piareersartarlutik.

Partiit siulittaasui qinersinermi ileqqut malillugit qinerneqarnerusarput. Kim, Sara, Hans, Randi, Vittus Siverthilu qinigaanissaat ilimanaateqarpoq.

Michaelilu qulakkeerinninniassaguni sukataarussisariaqarpoq. Soorunami Naalakkersuisunut ilaasortaasimasut qinigaaqqissinnaaneri pissaganartuaannarpoq. Massakkullu Inatsisartuni ilaasortat tamangajammik piffissap ilaani naalakkersuisooqataasimapput, taakkulu tamangajammik qinigassanngortissimapput.
Suka K. Frederiksenilu paasinarluinnartumik Inatsisartunut qinigassanngortinngilaq.

Inatsisartunullu qinersinermi naammattunik qinerneqanngitsut sinniisunngortarput, naalakkersuisunngortullu inissititereernerini ilaasortanngortarlutik. Naalakkersuisunngortummi parteeqatimik Inatsisartuni amerlanerussuteqarnissaat anguniarlugu Inatsisartunit sulinngiffeqalersarput.

Kikkut qinigaassanersut eqqoriaqattaarlugit nuannertarpoq, misilissimanngikkukkulu innersuussutigineqarsinnaavoq. Qinersinerup inernera eqqoriarneqarsinnaanerpa?

Paasissutissat amerlanerit – Qujanaq!

Qineqqusaartut amerlaqisut qineqqusaartut allattorsimaffianiit taamaallaat ilisimavagut. Ingammik qineqqusaartut nutaat inuussuttullu politikkimik suliaqarsimanngitsut annertunerusumik ilisaritinneqarsimasinnaangaluarput. Assersuutigalugu ukiui, sumi najuaqarnerat, ulluinnarni sulerisarnerat, ilinniagaqarnerat ilaalu ilanngullugit paaserusunnarsinnaapput. Tusagassiorfiimmi qinersisartunik ataatsimiisitsinerini taakku oqaaseqarpallaarneq ajorput.

Paasissutissaatillit inussiarnersumik qinersisartunut kiffartuussillutik saqqummiussisinnaanerlutik?

Paasissutissanik misissueqqissaarneq – Qujanaq

Paasissutissanik misissuisartussanik pilersitsisoqartariaqaraluarpoq, soorlu oqariartuutigineqartunik tupaallannarsinnaasunik piviusuunerinik misissuisartussanik. Qineqqusaarnermi isummersuuterpassuit oqariartuutigineqartarput misissorluagassaasaraluartunik, kisitsisit oqaatigineqartut eqqornersut, piffissaliussat kina sunalu pineqartunik misissuilluarsinnaasunik. Qinersisartunimmi ataatsimiisitsinerni oqallittoqartillugu tamakku itisilerneqarneq ajorput.

Kuupik Kleist, ukiuni tallimani politikkikkut qaffasissumik suliaqarsimanngitsoq, politikkikkut suliaqarnermini piffissami malunnaateqarnerpaat ilagaat. Naalakkersuinikkut suliaqarnermini IA-mi siulittaasunngornini, Naalakkersuisuni siulittaasunngornini aamma Folketingimut ilaasortanngornini iluatsissimavai. Atorfiit kingulliit marluk taakkartorneqartut IA-mi siullerpaalluni anguai. Ukiuni kingullerni politikki pillugu tusagassiuutini naliliillattaartarpoq.