Skip to main content

Kuulti aamma sølvi: Uku nersornaaserneqarput

Inatsisartut Siulittaasuata Hans Enoksenip ulloq 22. juni 2018 Ombudsmandi Vera Leth kuultiusumik Nersornaaserpaa taamatullu aamma Nakorsaq Henning Sloth Pedersen kiisalu Nipilersortartoq taalliortorlu Malik Høegh sølviusumik Nersornaaserlugu.

Inatsisartut Siulittaasuata Hans Enoksenip ulloq 22. juni 2018 Ombudsmandi Vera Leth kuultiusumik Nersornaaserpaa taamatullu aamma Nakorsaq Henning Sloth Pedersen kiisalu Nipilersortartoq taalliortorlu Malik Høegh sølviusumik Nersornaaserlugu, Inatsisartut siulittaasuat Hans Enoksen tusagassiuutinut nalunaarummi taama ilisimatitsivoq.

Vera Leth kuultiusumik Nersornaaserneqarpoq, sivisuumik tunniusimallunilu 1. februar 1997 aallarnerfigalugu, Ombudsmanditut sulisimanera nersorniarlugu.

Kuultinnattoq

Inatsisartut Siulittaasuata, Hans Enoksenip Vera Lethimut oqaaseqarnermini ilaatigut erseqqissarpai:

- 1997-imi Ombudsmanditut siullermik ivertinneqarputit, tamatumalu kingorna 1997-imiit ukiut tamaasa Inatsisartunit, iluarisimaarneqarlutit tapersersorneqarlutillu, qinerneqaqqittarlutit.
Nunatsinni Inatsisartut 1995-imi apriilip aallaqqaataani Ombudsmandeqalermatali ombudsmandiusartut taamaallaat aapparaatsit. Ukiut ingerlanerini Ombudsmanditut atuunninni ingerlassimasatit amerlaqaat, matumani tamakkerlugit taakkartorsinnaagunanngisakka, Hans Enoksen tunngavilersuivoq.

Timelærimit nakorsamut

Henning Sloth Pedersen sølviusumik Nersornaaserneqarpoq, nunatsinni nakorsatut sivisuumik malunnaatilimmik tunniusimallunilu sulisimanera nersorniarlugu.

Inatsisartut Siulittaasuata, Hans Enoksenip Henning Sloth Pedersenimut oqaaseqarnermini ilaatigut erseqqissarpai:

- Nunatsinnut tikeqqaarpiarputit 1979-imi Qaarsuni timelæreritut sulinissat siunnerfigalugu, tassaniinninnilu oqaatsivut quiasaariaaserpullu ilikkarlugit. Tassaniinninni aamma kalaallisut nerisassaatitsinnik nerisaqarnissat pingaartitarilerpat. Qaarsuni timelæreritut sulinerit inuunivit sivisunersaani nunatsinni sulinissavit aallarniutaannaraa. Qaarsuniit Danmarkimut uterputit nakorsanngorniarlutit ilinniarnerit naammassiartorlugu. Ilinniakkat naammassigakku nunatsinnut uteqqipputit, taamanikkumiillu nunarput angerlarsimaffittut nunagilerpat, nunatsinni peqqinnissaqarfik suliffigalugu, Hans Enoksen oqarpoq, nangillunilu:

- Århusip universitetiani inuiaqatigiit peqqissusiannut tunngasunik ilisimatusarfimmi lektoritut ilinniartitsisuusimavutit, ilisimatuussutsikkut misissuisarnikkut taamatut suliaqartartut akornanni akuerineqarlutit ataqqineqalersimallutit, taamatullu aamma ilisimatuussutsimut tunngasunik atuagassiani nunat tamalaat akornanni tutsuigineqartuni allaaserisarpassuaqarsimallutit. Taamaalillutit nunarsuatsinni ilisimatuut akornanni nunatta ilisimaneqarnerulerneranut toqqammavisseeqataasimavutit.

Nipilersornerup oqaluttuarisaanera

Malik Høegh sølviusumik Nersornaaserneqarpoq, nunatta nipilersornikkut oqaluttuarisaanerani nutaajunerusumi, oqaluttuarisaanikkut malunnaatilimmik tunniusimallunilu sulisimanera nersorniarlugu.

Inatsisartut Siulittaasuata, Malik Høeghimut oqaaseqarnermini ilaatigut erseqqissarpai:

- Nipilersoqatigiit Sumekkut, tamatta nalunngisatta sumiikkaluaraangattalu appinneqaraangata erinarsoqataaffigisinnaasatta, taalliornikkut tunuliaqutaattut oqaatigineqartarputit. Utoqqanngulersunut kinguaariinnullu nutaanut kulturikkut kingornussatta nutaajunerusut ilagilersimavaasi. Nipilersoqatigiit Sume eqqartorneqarsinnaanngillat nunatta nipilersornikkut oqaluttuarisaanerani immikkoortoq pingaarutilik tamanna tikinnagu. Aallartissimavusi marluinnaallutik nipilersoqatigiillutillu erinarsoqatigiittartutut Malik & Peritut. Sumep oqaluttuassartaanik Per Berthelsenip atuakkiaani atuarsinnaavarput “nipaatsuusutit suliaminik peqqissaartuusoq suarannguit aamma iluamik inississornissaannut pingaartitsisoq. Salliulluni erinarsullaqqissorsuuvoq 12-inillu noqartilimmik guitarillaqqissorsuulluni, Hans Enoksen oqarpoq, nangillunilu:

- Taamaattumik oqaluttuarisaanikkut nipilersornikkullu misigisat, minnerunngitsumik illit taalliatsigut tunniussaqarfigisimasatit, kingumut qiviarluta nuannaarutigisinnaavagut. “Inuit Nunaat” 1974-imeersup erinaa niperujoorukku qularutiginngilara tamatta oqaasertai erinaalu uaneerannguamiitissagivut. Oqartoqarsinnaagaluartoq qanganngortoq Sumep kingullermik saqqummersitsineraniit, piffissap ingerlanerani taallat erinnallu ullutsinnut aamma tunngassuteqarnerisa uppernarsarpaat qanoq pingaaruteqartigisimasusi nunatta naalakkersuinikkut nipilersornikkullu oqaluttuarisaaneranut ineriartorneranullu.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER