silap allanngornera
Kalaallit Nunaat kiassutsinik arlalinnik rekortiliivoq
Sermersuit aappata kiassutsit aatsaat taama qaffasitsigisut Kalaallit Nunaannut silarlulersitsissapput, Nunatsinnut ilisimatusartoq taama isumaqarpoq
Kalaallit Nunaanni upernaaq aasarlu aatsaat taama kiatsigipput. Silasiorfinnit 14-init Nunatsinni 2016-imi uuttortaanerit takutippaat, agguaqatigiisinnerannit qaffasinnerujussuusut, Danmarks Meteorologisk Institutimit (DMI) kisitsisit takutippaat.
Kiassutsit taakku qaffasissut ukiup sinneranut silamut kinguneqartitsissapput.
GEUS-imi Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu ilisimatooq professori, Jason Box taama oqarpoq.
Anorersuit sakkortuut
- Nunami kiannerulernerup kingunissaasa ilagissavaat, imeq nillertoq pissutaalluni sermersuit aannerini Atlantikup avannarpasissuani anorersuartoqartarsinnaavoq, taanna oqarpoq.
Kalaallit Nunaanni anorersuartassaaq, kisianni nunarsuarmi sumiiffiit aamma allat silamit sunnerneqassapput, Jason Box isumaqarpoq.
Professori naapertorlugu upernaami aamma aasaanerani Kalaallit Nunaanni aatsaat taama kiatsiginera, Issittumi suli kiatsikkiartornissaanut annertuumik uppernarsaataavoq nutaaq.
Kiannerulersimavoq
Tasiilami assersuutigalugu aasaanerani agguaqatigiissillugu 8,2 gradinik kiassuseqartaraluarpoq, taannalu 1895-imili rekortiuvoq, taamani tassani uuttortaasoqartalersimavoq.
Apriilimi silasiorfinni 14-iusunit arfinilinni kiassutsimik aamma rekortiliisoqarpoq, Upernavimmilu nikanganeq annertunerpaavoq, tassa 1873-imili agguaqatigiisinneranit 8,2 gradimik qaangiisoqarpoq.
- Kiannera sikup aakkiartorneranut sunniuteqaqataassaaq, kisianni maanna sukkanerulersinnaavoq.
/ritzau/