Illoqarfiit pingaarnersaannik ineriartortitsinissaq aningaasaqarnermut iluaqutaassaaq

Inuiaqatigiit aningaasaqarnerisa kingunissaanik naliliineq naapertorlugu, pilersaarutit tamarmik naammassineqassappata, ataatsimut isigalugu inuiaqatigiinnut 7,4 milliardit koruuninik naleqarnerulersitsisoqassaaq. Naatsorsuutigineqartullu amigartoornermut ingerlalissappata, Nuup allineqarnerata inuiaqatigiinnut iluaqutaasumik aningaasaliinerulersinnissaanut iliuuseqarnissamut annertuumik periarfissaqassaaq.

Pingaarnertut inerniliussaq
Misissuinermi annertuumi kommunip 2016-ip aallartinneranili suliarilersimasaani, aamma kukkunersiuisarfiup EY-p aamma aningaasaqarnermut naalakkersuisoqarfimmi ilisimasallit peqataaffigisaanni pingaarnertut tamanna inerniliunneqarpoq.

Kisitsisit taakku milliardilikkaat – 7.540.000.000 – tunuliaqutaanni periusissat aamma kisitsisit atorneqartussat Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfiup piumasarisimasai arlaqarput.

Naalakkersuisoqarfimmik qanimut suleqateqarneq
Kukkunersiuisarfik EY kommunimut naatsorsuisuusimasoq, aningaasaqarnermut pisortaq Troels Pedersen ilisimatitsivoq.

- Aningaasaqarnermut Naalakkersuisoqarfik suleqatigalugu naatsorsuinermi suut tunngavigineqassanersut aalajangernikuuarput. Misissuinerup uppernassusaa qulakkeerniarlugu naalakkersuisoqarfiup ilitsersuutaa maleqqissaarnissaa pingaartissimavarput, Troels Pedersen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.

Naatsorsuinermut taama pisariutigisumut piumasaqaatit ilagaat, 2030-p tungaanut inuit illoqarfimmi qanoq amerleriarnissaat. Tassani kommunip Namminersorlutik Oqartussat peqatigalugit innuttaasut 26.000-iunissaat isumaqatigiissutigaat. Naatsorsueqqissaartarfiup naliliineranit taakku amerlanerupput, kisianni kommnunip politikkikkut anguniagaanit, tassa 30.000-iusunit ikinnerullugit.

Misissuinerup immikkoortui
Misissuineq annertooq misissuinernut immikkoortunut qitiusunut tallimanut agguarnertaqarpoq:

• Aningaasaqarnikkut atugarissaartuunissamut misissuineq
• Missingersuutitigut aningaasaqarnikkut misissuineq
• Taarsigassarsiat ineriartornerannik misissuineq
• Nalorninartut pillugit misissuineq
• Malussarissusermik misissuineq

Malussarissusermut misissuineq tigugaanni, kukkusumik naliliisimagaanni aamma naatsorsuusiarujussuarmi kukkusunik tunngaviliisimagaanni qanoq pisoqarnissaanik kommunimut tikkuussisarpoq.

Sutigut tamatigut – assersuutigalugu rentip kisitsisaata allanngornerani, iluanaarutinut piumasaqaatit allanngornerini, sanaartornermut aningaasartuutit allanngornerini, ingerlatsinermut aningaasartuutit allanngornerini aamma pilersaarutaasutut innuttaasut amerliartunnginnerini, suliniut inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaanut suli periarfissaqassaaq.

Allatut oqaatigalugu: kommunip atorfilittaasa sulinerup ingerlateqqilivinnginnerani qularuteqanngilluinnarput.

Misissuilluni sulineq annertooq
- Ukiup affaani kingullermi suliniutip misissorneranut piffissarujussuaq atorparput, suliniutillu aggulunneqarneratigut navianartorsiutaasinnaasut amerlasuut pinngitsoorsinnaallugit paasivarput, Troels Pedersen oqarpoq, nangillunilu:

- Taamaaliornikkut pisariaqartinneqartut kisiisa sanaartorneqarnissaat qulakkeersinnaavarput. Aammattaaq kommunip suliniummut pissaaneqarnini tigumminnavissinnaassavaa. Tassa imaappoq, sanaartorneq uagut sunniuteqarfigisinnaanngisagut pissutigalugit unittoorsinnaannginniassammat, aningaasaqarnermut pisortaq oqarpoq.

Pitsaaqutaasoq
Pilersaarummut annertuumut pitsaaquteqartoqalereerpoq. Tassa sullorsualiortoqarani aqquserniortoqarnissaanik aalajangerneq. Tassani milliardit koruunit sisamararterutaannik sipaaruteqartoqassaaq.

Suliniut siornatigornit annertunerunngilaq
Suliniutip annertussusaa kingumut qiviarluni ilungersuutigineqareersut annertoqatigaat.

- Ukiuni 12-ini kingullerni minnerpaamik Nuummi 8 milliardit koruuninut sanaartortoqarsimasoq takusinnaavarput. Una suliniut ukiuni 12-ni tulliuttuni 5 milliardit koruunit missaannut sanaartornissamik imaqarpoq. Sanaartornermi annertuserujussuartitsisoqarnianngilaq, kisianni Siorarsiorfik Nuup ineriartornissaanut pilersaarut ataatsimoortuuvoq, kommunaldirektøri Lars-Møller Sørensen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq. Taassuma inuussutissarsiornikkut siumut pilersaarutinik ujartuisimasut oqaatigaa, suliffeqarfiit inuussutissarsiortut taamaalilutik pilersaarusiorlutillu anigaasaliisinnaaniassagamik.

Aningaasaleerusunneq annertooq
Pilersaarutip ataatsimoortup saqqummiunneqarnerata kingorna, Nuummi aningaasaleerusussuseq annertusisimasoq, kommunaldirektørip ullumikkut malugilereerlugu oqarpoq.

- Aningaasaliisartut toqqissisimanerulerput, inissialiortoqarneruneranillu kinguneqarpoq. Maanna nammineq suliniutigisanik inissianik 1000-t aamma 1200-t akornanni suliarinnittoqalerpoq, Lars Møller-Sørensen ilisimatitsivoq.

Kommunip inissiat nalinginnaasut, paaqqinnittarfiit atuarfillu akilernissaanut pisussaaffilersimasoq, taanna naqissusiivoq. Kommunillu tassani pisariaqartitsineq nalunngilaa, innuttaasullu ilimagineqareersutut amerlissanngippata, taava kommunip atuarfinnut aamma paaqqinnittarfinnut suliniutit ilaat taamaatiinnarniarpaat.