KL

DK

Ilisimatusartartut: Aalisarnerni aqutsinikkut pilersaarutit nutaat pisariaqarluinnarput

Aningaasarsiornermi aalisarnerinnarmik isumalluuteqarneq nangiarnarpallaaqaaq, taamaammallu inuussutissarsiutitigut maattorsaasariaqarnerit pisariaqarput. Taamaaliorniarnermi aalisarnermi aqutsinikkut pilersaarutit aamma sakkussaapput pinngitsoorneqarsinnaanngitsut.

Laksefiskeri
Redaktionen

Kalaallit Nunaata aalisakkatigut avammut tunisatigut isertittagaasa amerlanerpaartaat qalerallinnit raajanillu tunisassianeersuupput, taakkuli pisuussutit uumassusillit silap pissusiata allanngorarneranit sunnertiasuujupput. Qalerallit avannamut illuariartuinnarnissaat naatsorsuutigineqarpoq.

Ilisimatusarneq

Silap pissusiata allanngornerata kinguneri ukiorpaalunngulersuni tusartariileqaagut, kisiannili Kalaallit Nunaanni qanoq iliorluta allanngoriartuutinut naleqqussarsinnaanerput eqqartungaassanagu.
Issittumi Siunnersuisooqatigiit ilisimatusartartunut Canadameersunut, Kalaallit Nunaanneersunut Danmarkiminngaanneersunullu nunarsuup issittortaata immikkoortuinut Kalaallit Nunaata kitaani Canadallu kangiani silap pissusiata allanngorneranut naleqqussarniarluni iliuuserineqarsinnaasunik innersuussuteqaqqullugit suliakkiuteqarsimapput.

Innersuussutit

Kalaallit Nunaanut tunngatillugu ilisimatusartartut suliassaqarfinni assigiinngitsuneersunik suleqateqarlutik paasissutissarpassuarnik katersuipput, soorlu atortulersuutinut, ilinniartitaanernut, aatsitassanut allanullu tunngassuteqartut paasissutissat katersorneqarlutik. Taamaaliortoqarpoq ukiuni 2013-imiit 2016-ip tungaanut, maannalu suliat inernerannit innersuussutit piareerneqarput. Inernerit innersuussutillu Nuummi sapaatip akunnerata tulliani saqqummiussorneqassapput, ataatsimiinneq Pinngortitaleriffimmi pissaaq marlunngorneq 11. septembarimiit 13. septembari ilanngullugu ingerlanneqassalluni.

Allaaserinnittoq

Pinngortitaleriffimmi ataatsimiinnissaq sioqqullugu ilisimatusartartut naluaarusiami ”Adaptation Actions for a Changing Arctic”-imi (Issittumi allanngoriartortumi naleqqussarnissamut
iliuusissat) suliaqaqataasimasut allaaserisaaqqanik ataatsimiinnissamut qilanaartuutitut Sermitsiaq.AG-mi ilanngussaqartassapput. Ullumikkut allaaserisami sammineqartut nalunaarusiap pineqartup piujuartitsiniarnermik tunngaveqartumik aalisarnernut tunngassuteqartumik kapitalianiit assersuutissaavoq.

Sammisami matumani allaaserinnittuuvoq Aalborg Universitetiani lektor, Rikke B. Jacobsen.

Raajali Kalaallit Nunaata kitaata imartaani kujasinnerusortaani kissarnerumaartunilu uumassusileqatigiiaat imminnut unamminerannit illuartitaareerporlusooq. Taamaattumik siunissami raajaqassutsip appariaateqarnissaa naatsorsuutigineqarpoq. Ilumulli taamaattoqassanersoq soorunalimi qularnaatsumik naatsorsoruminaappoq, kisiannili Canadami NewFoundlandip imartaani raajarpassuaqartarnikuusumi taakkua amerlanerussuteqarsimanerat aalisakkanit allanit qaangersimaneqalersimavoq.

Uumassuseqassutsit ataqatigiiffii eqqummaarif-figineqartariaqarput

Aalisakkat aalisagaqatigiiaallu assigiinngitsut amerleriarnissaat namminermi ajunngitsuuvoq, kisiannili eqqaamasassaq pingaaruteqartoq tassaavoq aalisagaqatigiiaat aaliangersimasut imaani uumassusillit nerisareqatigiinnerannut aalisagaqatigiiaanit allanit pingaaruteqarnerusumik inissisimammata, tamakkumi qiterpiaannilusooq immata.

Soorlu matumani taaneqarsinnaavoq ammassaap inissisimarnga, taannami uumasorpassuarnit assigiinngitsunit, soorlu arfernit, aalisakkanit allanit timmissanillu nerineqartarmat. Ammassaat aalisarneqarpallaalerpata, tamanna imaani uumassuseqarnerup ataqatigiinneranut taamaalillunilu uumasoqatigiiaanut kalaallit nerisaqarnerannut pingaaruteqartorujussuarnut erngertumik sunniuteqassaaq.

Aqutsinermi pilersaarutitigut appaasarnerit qaffaasarnerillu

Aqutsinermi pilersaarutit ilaatigut soorlu assersuutigalugu qanoq iliorluni aalisarnerup sakkortuallaartumik ingerlanneqartup akerlianilu aalisarneqarnerusariaqaraluartut, taamalu aalisagaqatigiiaat allanngoriartuutigiligaannik takussutissiisut, apparsarneqarnissaannik qaffatsinneqarnissaannulluunnit illuatungeriillutik isumaqatiginninniartut isumaqatigiissutigeriigaannik imaqarsinnaasarput. Silap pissusiata allanngoriartornerani pilersaarutit taama ittut qitiusumik pingaaruteqarluinnartuusussaapput, ima isumaqartillugu, allanngoriartuutit sungiusimasatsinnit sukkanerusumik akulikinnerusumillu pineranni.

Kalaallit Nunaanni Canadamilu sumiiffippassuarni aningaasaqarniarnermut aammalu qerititsivinnik immiiniarnernut nalliuttorsiornissanilu nerisassanik eqqanaarsarniarnermi uumasoqatigiiaat aaliangersimasut ikittuinnaat – assaannarmik kisinneqarsinnaasut – isumalluutigineqarput. Sumiiffinni silap pissusiata allanngornera peqqutaalluni aalisagaqatigiiat aningaasarsiutigineqartut tammakariataarsinnaasarput.

Taamaattumik sumiiffigisami inuusutissarsiutitigut periarfissat allat silap pissusiata allanngorarneranut naleqqussarnertigut pisuussutit uumassusillit killiffiat eqqarsaatigalugit tassanngaannaq allannguuteqapiloorsinnaanerinut maattorsarneqartariaqassapput – assersuutigalugu aalisariaatsinut assigiinngitsunut nooriataarsinnaassuseqarnissamut, sumiiffimmi najugaqartut aalisagaqatigiiaanik assigiinngitsunik inuussutissarsiuteqarsinnaanerisa qulakkeerneqarnissaat imaluunniit sumiiffigisami aningaasarsiutaasinnaasut aalisakkanut sammitiinnarnagit allanut aamma sammitinneqarnissaannik ujartuinerit pisariaqarput.

Læs hele sagen:

inuiagatigiit silap pissusaa avatangiisillu
Powered by Labrador CMS