canadami paasisassarsiorneq
IA Naalakkersuisunut: Ataatsimut 'aallaqqaataanertaat' toortigu
Naalakkersuisut aamma Inatsisartuni politikerit imminnut sunniuteqaqatigiinnissaminnut pitsaanerusariaqarput, Juliane Henningsen Inuit Ataqatigiinneersoq oqarpoq. Nammineq alloriaqqaartoorusulluni oqarpoq
Inatsisartuni Aatsitassanut Ataatsimiititaliaanneersut tulliani urani pillugu paasisassarsiorlutik Finlandimut Danmarkimullu julip naanerani angalalerunik, Juliane Henningsenip Naalakkersuisuninngaanniit qaaqquserusuppoq.
Paasissutissanik avitseqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaanut immitsinnullu sunniteqaqatigiinnissatsinnut parteeqatigiinngikkaluarlutaluunniit tunngassuteqarpoq, IA-mi politikeri taama oqartiartuuteqarpoq, niuernermut naalakkersuisup Vittus Qujaukitsup marlunngornermi Naalakkersuisut Canadamut urani paasisassarsiorlutik angalanerannut apeqqutini isornartorsiuisut akissuteqarfigereeraalu.
Suleqatigiinneq aallaqqaataaneerniaraa
- 'Aallaqqaataaneernermut' naqittagaq tuussavarput. Taakku (Naalakkersuisut, red.) isigissanngilaatigut ilaatinneqanngikkutta pitsaanerusoq, Juliane Henningsen Sermitsiaq.AG-mut oqarpoq.
- Taakkununngalu aamma pitsaanerpaassagaluarpoq. Naalakkersuisut peqatigalugit suleriaatsimik nassaassaagut, tamatta paasissutissanik immitsinnut avitseqatigiissinnaanngorluta. Naak Europamut angalaneq Inatsisartuni Aatsitassanut Ataatsimiititaliap ataaniikkaluartoq, Naalakkersuisunit aallartitanik amerlanerusunik peqataasoqarnissaanut tamaviaaruteqassaanga, Juliane Henningsen oqarpoq.
Vittus Qujaukitsup Juliane Henningsenimut marlunngornermi akissutaani ilaatigut allappoq, piaaraluni Naalakkersuisut Inatsisartut Aatsitassanut Ataatsimiititaliaat Canadamut angalanermut ilaatinngitsoorneqanngitsut.
Atuaruk: Qujaukitsoq illuatungiliuttunut: Piaaraluta peqataatinngitsuunngilatsigit
- Maannakkut Naalakkersuisunik ataatsimeeqateqarniarsarissaanga, paasiniarlugulu pitsaanerusumik suleqatigiissuteqarsinnaanerluta, Juliane Henningsenip kajumissaatini itisilerpaa.
Kisiannimi ukioq kingulleq Australiamut ilaavusi, ukiormannalu Finlandimut Danmarkimullu angalassallusi. Tamanna naammannginnami?
- Australiamut angalanerup kingorna assigiinngitsorpassuarnik pisoqareerpoq. Kalerriutigineqarpoq isumaqatigiissutinik assigiinngitsunik arfinilinnik akuersissasugut, tamannalu ukiaanerani ingerlanerani nutaamik inatsisilerlugu pissaaq. Tunngaviusumik erseqqinngitsorujussuuvoq, partiit tamarmik suliami peqataatinneqarnissaat, uagullu ilaarusuttorujussuuvugut, isumaqaratta urani oqallissigisassaq akunnattoorfippassuaqartoq.
Inatsisartuni ataatsimiititaliaq julimi angalaqatigissagaa
Inatsisartut Aatsitassanut Ataatsimiititaliaa urani pillugu paasisassarsiorlutik Finlandimut Danmarkimullu 20. julimiit 27-ata tungaanut angalassapput.
Risø-instituttet Danmarkimiittoq, qinngornernut aamma uranimut tunngasunik ilisimatusarfiusoq pulaarneqassaaq, aamma Finlandimi piaaffiit- aamma nukissiorfiit annertuumik qinngornilinnut toqqorsivilerinermut misilittagaqarput.