Sundhed
HPV-mut kapuut illissakkut kræfteqalinnginnissamut iluaqutaavoq
Kræftens Bekæmpelse-p ilisimatusarnerata nutaap takutippaa HPV-mut kapuut innutaasut ilarpassuinut iluaqutaasoq. Kapuut illissakkut kræftip aallarnersaataanut akiuussutissaalluarpoq
– Ilimagisinnaasatsinnit pitsaanerusumik sukkanerusumillu ingerlavoq. Niviarsissanut arnanullu inuusuttunut HPV-mut kapuut Danmarkimi akeqanngitsumik atuleratsiguli napparsimalersartut ikileriangaatsiarput, ilisimatooq Kræftens Bekæmpelse-meersoq Susanne Krüger Kjær oqarpoq.
– Immikkut pitsaanerpaanik atugassaqarluta misileraanernit siullernit nalunngilarput kapuut HPV-mik tunillatsinnernut akiuussutissaataasinnaasoq. Maannali kiisami nunarsuarmi siullerpaat ilaattut takutissinnaalerparput HPV-mut kapuut innuttaasunut tamanut ilumut iluaqutaasoq sukkasuumillu sunniuttartoq. Tamannalu nutaamik pisoqarfiuvoq, kræftimik ilisimatusartoq professorilu nuannaartoq Suanne Krüger Kjær, Kræftens Bekæmpelse-meersoq Rigshospitalimeersorlu oqarpoq.
Atoqatigiinnikkut tunillaattartoq
Misissuinerup takutippaa nivissat arnallu inuusuttut kapitinnermik kingorna ikinnerujussuit illissakkut kræftip aallarnisaataanik atugaqalersarput. HPV-mut (Human Papilloma Virus) kapuut HPV typinut marlunnut atugaanerpaanut, tassalu HPV16-imut HPV18-imullu akiuussutissaavoq. Virusi atoqatigiinnikkut tunillaattarpoq, anigorneqarsinnaajunnaarlersinnaalluni kingornalu illissakkut kræfteqalersitsisinnaalluni.
Paasisat nutaat atugassiami ataqqisaasumi Journal of the National Cancer Institute-imi tamanut saqqummiunneqarput. Misissuinermi peqataasimapput nivissat arnallu Danmarkimi piffissami 1989-1999-imi inunngorsimasut. Ukiut arfinillit ingerlaneranni (2006-imiit 2012-imut) ilisimatuut cellit allanngornerinik paasissutissanik katersuipput, arnallu kapitinneqarsimasut arnalut kapitinneqarsimanngitsunut sanilliullugit.
80 procentimik ulorianaatilik
– Misissuinitta ilaatigut takutissimavaat illissakkut kræfteqalernissamut aallarnersaataasunik erloqinartunik tunillatsinnissamut ulorianartoqarnera 80 procentimik appariartoq, arnani amerlanerpaat kapitissimasuni. Taamatut oqaluttuarpoq Ph.d.-mik ilinniagaqartoq Birgitte Baldur-Felskov, taannalu Kræftens Bekæmpelse sinnerlugu misissueqataavoq.
Ilimagisamit pitsaanerusoq
– Angusaq malunnaatilik naatsorsuutigisatsinnillu pitsaanerusoq. Misissuinitta uppernarsarpaa kapuuisarneq atorsinnaasoq - inunnut ikittuinnarnut misileraaffiunuinnaanngitsoq. Maanna takusinnaalereerparput HPV-mik kapitinneq siusissukkut malunnartumilu sunniuttartoq. Kapuut cellit allanngornerannut oqilisaataaginnanngilaq, aammali arnanut annertuumik cellimikkut allanngorsimasunut, illissakkut kræfteqalernissamut aallarnersaataasunik atuisunut taamalu pilatsinneqartariaqaraluartunut, iluaqutaavoq, professor Susanne Krüger Kjær, Kræftens Bekæmpelse-mi misissuinermi pisortaq, oqarpoq.
2008 aallarnerfigalugu nukappiqqat niviarsiaqqallu nunatsinniittut tamarmik HPV-mik akiuussutissalertinnissamik neqeroorfigineqartarput illissap paavatigut kræfteqalersinnaaneq kinguaassiutitigullu tinuneqalersinnaaneq akiorniarlugit. Nunarsuarmi aatsaat taama iliortoqarpoq.