Grønlandsbanken aatsaat taama amerlatigisunik taarsigassarsititsivoq
Kalaallit Nunaanni aningaaseriviit annersaat, Grønlandsbanken, sullitaminut taaarsigassarsititsimanera qaffariaateqarsimasoq, ukiup affaanut siullermi naatsorsuutini saqqummiunneqaqqammertumi allassimavoq.
Ukiut marluk affallu ingerlanerini taarsigassarsisitsinerit
25 procentinik amerleriarsimapput 2018-illu ukiaata affaani siullermiinnaq tarsigassiissutit 7 procentinik amerleriarsimallutik aatsaat taamak amerlatigilerlutik katillugit 3,5 milliarder koruuniulerlutik.
Aningaaserivimmi pisortaaneq iluarisimaarluartoq
Anigaaseriviup pisortaanerata aningaaseriviup ineriartornera iluarisimaarpaa “suliffeqarfippassuit sullissarpassuillu ataasiakkaat nukittuumik aningasaqarnikkut inisisimasut aammalu ilaatigut tamanna takutinneqarluni inissiasiortornikkut biilinillu avatangiisinik mianerinnittunik pisiortornikkut”, tusagassiuutinut nalunaarummi taama oqarpoq.
Ukiup affaani siullermi angusat ukiup siulianiit 5 millioner koruuninik ikileriarlutik 68,7 millioner koruuniupput, tamanna nalinik nalimmassaanerliulaarnermit apparsarneqalaarsimanerannik pissuteqarpoq. Kisiannili
tunngaviusumik ingerlatsineq aamma konto, “annaasat
nalikilliliinerillu pitsaasumik ineriartorsimallutik”, nalunaarummi erseqqissarneqarpoq.
Nutaanik atorfinitsitsisoqarniartoq
Aningaaseriviup pisortaanerata naatsorsuutigaa, ukioq manna amerlanerusunik atorfinitsitsisariaqarluni.
Aningaaserivup paasissutissiaraa, Qimatut-pensionimut digitalinngorsaanermullu atatillugu annertuumik aningasanik atuiffiusimasut.
Aasianni immikkoortortaqarfik nutaanerpaajusoq Sisimiunilu
immikkootortaqarfiit annersaasa tuliani kusanartumik alliartorneri
ingerlasimanerat, paasissutissiarineqarpoq.
Aningaasaatit isumannaatsut
Grønlandsbankeni 958 millioner koruuninik imminerisamik aningasaateqarluni isumannaatsuuvoq, tassa inatsisitigut piumasarisaasumut sanilliullugu marloriaammik affasinnerullutik.