Grønlandsbanken 100 millionit koruunit sinnerlugit sinneqartooruteqarpoq

Akileraarneq pitinnagu angusat 106,6 millionit koruunit aallaavigalugit Grønlandsbankenip saqqummiuppai ukiumut 2015-imut naatsorsuutit ukiup naanerani namminerisamik aningaasaatigisanik ukiup ingerlanerani 12,7 procentiinik naleqarnerulersitsinermik imaqartut, aningaaserivik paasissutissiivoq.

Tamannalu 2014-imi angusanut 131,4 millionit koruuniusunut sanilliullugu appariarnerugaluartoq, angusat naammaginartutut nalunaarutigineqarput.

Atuaruk: Grønlandsbanken sinneqartoorluartoq

Nalinik nalimmassaarinerit nalikilliliinerillu pitinnagit angusat 136,8 millionit koruuniusut Grønlandsbankenip ukiup aallartinnerani missingersuusiussaasa 125-145 millionit koruuniusut qeqqaniipput.

Iluanaarutit
Aningaserivik ukiuni sisamani ataannartumik aktiamut ataatsimut 55 koruuninik iluanaarutisitsissaaq, taamak ilisumik tamakkiisumik iluanaarutisiaritissallugit 99 millionit koruunit.

- 2015-imi ukiuni 25-ini aatsaat taamak sivisutigisumik BNP-mi ukiumut amigartooruteqartarnermit anillakaattoqarpoq. Tamanna iluarisimaarnartuuvoq, kisianni taamaakkaluartoq ukiuni pingasuni BNP-mi amigartooruteqartarsimaneq uatsinnut aamma malunnaateqarsimavoq. Niuernitsinni tunngavitta 96 procentii Kalaallit Nunaanni ipput saniatigullu oqaluttuarisaanermi erniat aatsaat taamak appasitsigisimallutik. Taasat tamarmik uatsinnik naqisimannissimapput, taamaattumik taakku qiviarutsigit, ukiumi angusat naammagisimaarnarput, aningaaserivimmi pisortaq Martin Kviesgaard oqarpoq.

Sullissat nukittuut
Aningaaserivimmi pisortap oqaatigisai naapertorlugit angusat pingaarnerpaamik takutippaat, sullissat inuussutissarsiornermik ingerlataqartut ataasiakkaallu aningasaqarnermikkut patajaatsuusut.

- Sullissat tamakkiisumik isigalugit nukittupput suliffeqarfiillu pissutsinut naleqqussallaqqissuullutik. Taamaattumik inuiaqatigiinni pissutsit appariartorsimanerisa ukiup ingerlanerani taarsigassarsisitsisarneq naatsorsuutigisamit annerusumik naqissimagaluaraa, ineriartornermi sullissat taarsigassarsiaanit annaasat nalikilliliinerillu killilerujussuusimapput. Tamanna nunatsinnut pitsaasuuvoq. Kisianni maqaasivarput namminersorlutik inuussutissarsiortut akornanni alliartortitsineq, neriuutigaarpulli 2015 tassaassasoq ukioq ilorraap tungaanut sangujartulerfissaq, taamallu ukiuni tulliuttuni ilorraap tungaanut ineriartulerneq takussaalissasoq, aningaaseriviup pisortaa naliliivoq.

Grønlandsbankenip nalikilliliiortuinera illikartitaalu 24,8 millionit koruuniniit 2015-imi 19,4 millionit koruuniinnanngorlutik appariarput.

Siunissamut aningaasaliineq
Ukiup naanerani taarsigassarsisitsinerit qaffarialaarsimapput, tamannalu nuan-naarutissaavoq aatsaat ukiuni sisamanngortuni taamatut pisoqaqqimmat.

- Grønlandsbankenimit malugisinnaalereerparput inissianik niuerneq qaffareersoq aammalu illuliorluni sanaartornerit amerlasuut aallartittut. Taamak pisoqarnera uuttorneqarsinnaavoq aningaaseriviup suliarinnittussarsiuussinernut sillimmasiussisarnernullu atatillugu aningaasat kaaviaarnerat qiviaraanni, taakkunanimi 2015-imi qaffariarneq malunnarluarsimammat, Martin Kviesgaard oqarpoq.

Inuiaqatigiinni ineriartornissap ilorraap tungaanut saqinnissaanik naatsorsuutiginninneq aallaavigalugu, aammali erniatigut appasitsitsinerujussuaq eqqarsaatigalugu, Grønlandsbanken mianersortumik naliliijumavoq 2016-imi nalinik nalimmassaanerit nalikilliliinerillu pitinnagit angusat 125-145 millionit koruuniinnissaannik missingersuuteqarluni.

Atuaruk: Grønlandsbanken aatsitassarsiortunut taarsigassarsisitsiniarpoq