naalagaaffeqatigiinneq
Folketingimut ilaasortat: Danmarkip Issittoq suniarpaa?
Siumup Inuit Ataqatigiillu folketingimut ilaasortaatitaasa qallunaat issittumik samminninnerulernissaat ujartorpaat
Danmarkip Issittoq suniarpaa?
Qallunaat naalakkersuisuisa issittumut nassuiaataat marlunngormat Folketingimi oqallisigineqarmat Siumut sinnerlugu folketingimut ilaasortap Aleqa Hammondip oqalugiarnermini apeqqut taanna arlaleriarluni utertarpaa.
Samminninneruleritsi
Folketingimut ilaasortap maluginiarpaa naalakkersuisut Venstre-t oqartussaaffeqarfiit amerlasuut tiguneqareersimasut sammigaat. Taamatut tulleriiaarineq Aleqa Hammondip tupigusuutigaa.
– Takorusunnerugaluarpara naalakkersuisut samminerujussuussagaat, kunngeqarfiup ilaani issittumi suliniuteqarnerup qanoq nukittorsarneqarsinnaanera, taamaasilluni takutillugu Danmarkip eqqartuussisoqarneq, sumiginnarneqarsimasoq, qanoq isilluni samminiassaneraa. Minnerunngitsumillu Issittumi Sakkutooqarfiup SAR-imik upalungaarsimanermi (annaassiniarnermut upalungaarsimanermi, aaqqiss.), nunamut oqartussaanerup innarlerneqannginnissaanik isumaginninnermi kiisalu uuliaarluernermi iliuuseqartarmi, qanittukkut Tunumi unammilligassarujussuaqarneranik takutitsisumi, unammilligassarujussui eqqarsaatigalugit, Aleqa Hammond oqalugiarnermini oqarpoq.
Ilisimasanik avitseqatigiilluni
Tamatuma saniatigut tikkuarpaa sammisatigut arlalippassuartigut Danmarki aningaasatigut ilisimasatigullu ikiuussinnaavoq.
– Issittumi nutaami peqatigiittut nukittuuttut pisariaqartippavut ataaatsimut pilersaaruteqarnissaq, ataatsimut aningaasaliinissat, ataatsimut ilisimatusarnermi aallaavissat, ataatsimut suliniutit ataatsimullu anguniagassat. Ataqatigiittuartilluta iluatsitsilluarnissat peqatigiilluta qulakkiissavagut, minnerunngitsumillu suleqatigiinneq ingerlanneqarsinnaasoq pitsaanerpaaq anguniassallutigu folketingimut ilaasortaq oqarpoq.
Innuttaasut eqqaamallugit
Inuit Ataqatigiinneersup Aaja Chemnitz Larsenip oqalugiarnermini erseqqissarpaa Issittumi ineriartorneq pissasoq innuttaasut tunngavigisaat aallaavigalugit.
– Nunat arlallit, Kina ilanngullugu, isumaqarput Issittoq tamatta pigigipput. Tamatumuuna erseqqissarneqarpoq pisariaqartoq erseqqissassagipput Issittoq siullerpaatillugu inuiaat issittormiut pigigaat, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.
Issittumi Siunnersuisoqatigiit
– Immikkut pingaaruteqarpoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinni nunat inuiisa siumut isigisumik inissisimanissaannut isummernissarput. Siunnersuisoqatigiit alliartuinnarput, tamannalu sorpassuartigut nuannersuuvoq, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Issittullu ineriartornerani qitiusumik inissisimasut tassaajuartillugit issittumi nunat inuii, folketingimut ilaasortaq erseqqissaavoq. Tamannalu peqatigalugu naalakkersuisut kajumissaarpai nunat inuiisa pisinnaatitaaffiisa illersorneqarnerat siuarsaqqullugu.
Aningaasaliissutit nutaat
IA sinnerlugu folketingimut ilaasortap Issittumi inuussutissarsiornikkut periarfissat aamma tikippai.
– Kissaatiginartippara nunat tamalaat soqutiginnikkaluttuinnarnerat ataatsimoorluta anguniagalimmik iliuuseqarfigissagipput, inuussutissarsiutinullu nutaanut silatusaartumik aningaasaliissuteqarnitsigut qulakkeerlugu soqutiginninneq tamanna aamma Naalagaaffeqatigiinnut aningaasarsiornikkut iluaqutaassasoq. Aap, aatsitassat uuliallu akiat piffissami matumani appasissuupput, allatigulli siuariartorfissaqarpoq soorlu takornariaqarnikkut, nutaaliornikkut aallartitsinikkullu, imaluunniit ilisimatusarneq periarfissanik nutaanik pilersitsisinnaavoq, Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq.