Enoksen: Puisip amii aserortiinnarnagit akikillisigit

Ammit tunineqartut aserortiinnarnagit, nammineq pisuussititsinnik amernik oqorsaatinik innuttaasunut tunisassiortoqarli.

Piniartut 2016-imi Great Greenlandimi nittartakkakkut tunisigaangata tapiiffigineqaannartarnissaat Naalakkersuisut qanittukkut nalunaarutiginerata kingorna, Partii Naleqqameersoq Hans Enoksen taama kajumissaaruteqarpoq. Kisianni ammit Qaqortumut ammerivimmut suliarineqartussanngorlutik apuunneq ajorput.

Kasiilerneqartartut
Ammit kasiilerneqaannartarput, piffissami qaninnerusumi tunineqarnissaattut isikkoqanngimmata.

Atuaruk: Ammit atorneqarsinnaanngikkaluit piniartunut aningaasaliisoqartartoq

Taamatullu iliuuseqartoqarnerata naalakkersisuni siullittaasuusimasoq qisuariartippaa.

Amiilaarnartoq
- Tusagaq tupannarpoq amiilaarnartutulluunniit taaneqarsinnaalluni. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilluinnarpoq, piniartunut, nuliaannut uagullu kalaallit kinaassutsitsinnut kultooritsinnullu akerliulluinnarluni, politikeri tusagassiuutinut nalunaarummi oqarpoq.

Ammit tunineqartut iluaqutitut atorneqarnissaat, taassuma siunnersuutigaa.

- Kalaaliusugut pigisatsinnik atorluaasarneq ilitsoqqussaraarput, aamma tunisassiornikkut tamanna atuuttariaqarluinnarpoq. Nammineerluta kalaallit pitsinnik atisassiorsinnaasariaqarpugut, luksusiusunik akisuuinnarnillu europamiunut tulluussagaannarnik puisit amianik tamatta atisaqarsinnaannginnatta, uagutsinnut tulluuttunik kusassagarujussuunngikkaluartunillu atisassiulertariaqarpugut, Hans Enoksen erseqqissaavoq.

Ukiorsiutit
- Tassami namminersulivinniarluta sulivugut, nammineerlutalu atisassatsinnik ukiumi issittumi pilersorsinnaasariaqarpugut. Puisit amii aserorternagit eqqarnagillu piumassusilinnut akikinnerusumik tuniniarneqarlik, taanna ilanngullugu oqarpoq.

Taassuma puisit amiinik eqqaaneq nunatta avataaniit Great Greenlandip isigineqarneranut innarleerujussuarsinnaanera ernumassutigaa.

Tunisaqalerneq
Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap, Aaja Chemnitz Larsenip, Great Greenlandip maanna inissisimanera oqaaseqarfigaa, suliffeqarfik aningaasatigut ajornartorsiorpoq.

Maanna toqqorsivik ulikkaaqqangaarmat, tunisaqalertoqariasaanngippat ammit suliarineqarsimasut ukiut arfinillit qaangiuppata aatsaat nungussallutik.

Pisortaq nutaaq
IA-mi politikerip ammeriviup pisortartaava nutaaq, Ditte Sorknæs, februarip naanerani naapissallugu ilaatigut pilersaarusiorpaa, partii tusagassiuutinut nalunaarummi taama ilisimatitsivoq.

Naapeqatigiinnermi Aaja Chemnitz Larsenip eqqartorneqartussatut kissaataasa ilangaat sutigut politik aqqutingalugu puisip amiinik tuniniaanermut periarfissanik pitsaasunik pilersitsisinnaanermut aqqutissat ingerlatiinnarneqarsinnaanersut. Suliaq Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi minnerunngitsumillu EU-mi annertuumik ilungersuussamik suliassaavoq, politikeri erseqqissaavoq.

Atuaruk: Puisit amii pitsaanerusumik isigineqalernissaat sulissutigineqartoq

Aaja Chemnitz Larsen, EU-parlamentimi ilaasortat aammalu Inuit Sila peqatingalugit Danmarkip statsministeria kiisalu Naalakkersuisut siulittaasuat Kim Kielsen inassuteqarfingaat EU-mi qaammarsaanermut suliniutissatut siunniunneqarnikut malillugit sulianik ingerlatsisoqarneranik qulakkeerinninniaqqullugit.

Tamanna pivoq 2008-mi puisip amiinik EU-mut eqqussequsiunnaarnerup kingorna, nunatta puisip amiinik avammut tuniniaaneranut millionikkaanik nalilimmik appariaateqarnermik kinguneqartitsisumik.

Atuaruk: 'Amerlasuut suli isumaqarput piusip amia inerteqqutaasoq'