Issittumi Siunnersuisoqatigiit
Canada-Grønland: Sulisartut amerlanerusut nikerartassapput
ICC-p Inuvimmi ataatsimeersuarneranut atatillugu Aleqa Hammondip Canadap avatangiisinut ministeria Lkeona Aglukkaq, aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuusoq, ataatsimeeqatigaa
– Isumaqatigiissutigaarput Canadap Nunattalu akornanni sulisartut amerlanerusut nikerartarnissaat qanoq isilluta angusinnaanerlugu ataatsimoorluta misissorniarlutigu. Tamanna pingaaruteqarpoq, pissutigalugu Canada naleqquttunik misilittagarpassuaqarmat, pingaartumik aatsitassarsiornermi uuliasiornermilu, tamakkualu Kalaallit Nunaannut aamma iluaqutaassapput, Naalakkersuisut siulittaasuat Aleqa Hammond Canadap avatangiisinut ministerianik Leona Aglukkaq-mik, aamma Issittumi Siunnersuisoqatigiinni siulittaasuusumik, ataatsimeeqateqarnermi kingorna tusagassiorfinnut nalunaarutikkut oqarpoq.
Aleqa Hammondip aamma tamanna oqaluuseraa sapaatip akunnerani matumani ataasinngormat ICC-mi oqalugiarami, tassani inuiaqatigiit Inuit assigiinngitsut akornanni suleqatigiinneq annertunerusoq sammisorujussuullugu. Oqalugiaataa qallunaatooq sapaatip akunnerani uani Sermitsiami saqqummersumi atuarsinnaavat, isumaliutissiissutitut ilanngunneqartoq.
Aleqa Hammondip Leona Aglukkaq-llu ataatsimiinnerminni sulisartut amerlanerusut nikerartalernissaasa saniatigut aamma oqaloqatigiissutigaat Issittumi Siunnersuisoqatigiinni suleqatigiinneq, Kalaallit Nunaata Canadallu Issittortaata akornanni inunnik isumaginninnikkut peqqinnissakkullu ajornartorsiutit iliuuseqarfigisarneranni misilittakkanik taarseeqatigiittarnissaq kiisalu puisit amiinik euripami tuniniaavinnut tunisisinnaaneq qulakkeerniarlugu suliniutinik ataqatigiissaarinissaq, tusagassiorfinnut nalunaarummi allassimavoq.
– Issittumi Siunnersuisoqatigiinni, Canadap 2015-ip tungaanut siulittaasuuffigisaani, Issittumi nunat inuussutissarsiutitigut suleqatigiinnerisa annertusarnissaannut periarfissat sammineqarsimapput. Tamanna Canadap Kalaallillu Nunaata siunissamissaaq pingaartilluagaraat, Aleqa Hammond ataatsimiinnerup kingorna oqarpoq, ilanngullugulu oqarluni isumaginninnermut peqqissutsimullu atatillugu pingaaruteqartoq misilittakkatsinnit immitsinnit ilikkagaqarnissarput, sorpassuartigut assigiissunik unammilligassaqartaratta.
– Pingaaruteqartoq inuiaqatigiinni Inunni politikerit sassarnissaat ammasumillu misilittakkaminnnik taarseeqatigiinnissaat. Politikerit maligassiuissapput, paqumigisat oqaloqatigiissutigissallugit ajornakusoornerpaat, qaangerniarlugit. Isumaginninnikkullu ajornartorsiutit erloqinartut aamma ammasumik oqaloqatigiissutigisinnaagutsigit aatsaat, ajortut uteqattaartuartut qaangersinnaavagut, Aleqa Hammond erseqqissaavoq.
EU-p puisit amiinik eqqussinissamut inerteqqutaa aamma sammineqangaatsiarsimavoq, tusagassiorfinnut nalunaarummi takuneqarsinnaavoq.
– Pingaaruteqarpoq EU-p Inunnut immikkut atugassarititaata pitsaanerusumik atorluarneqarnissaa, aaqqissuussineq Canadami Kalaallillu Nunaanni Inunnut iluaqutaaqqullugu. Canada Kalaallillu Nunaat ataqatigiissumik siumut sammisumik EU-mut suliniuteqarniarput, taamaasilluni EU-mut paasiteqqullugu puisit amiinik avammut tunisisinnaanissarput qanoq pingaaruteqartigisoq, Aleqa Hammond oqarpoq.
Naalakkersuisut siulittaasuat Aleqa Hammond aamma Ilaqutariinnut Inatsisinillu atortitsinermut Naalakkersuisoq Martha Lund Olsen ICC-p juulip 20-anniit 24-annut 2014 12-assaa ataatsimeersuarnerani peqataapput, taamaasillunilu Aleqap Leona Aglukkaq ataatsimeeqatigisinnaavaa.
Naalakkersuisut siulittaasuat aamma Ilaqutariinnut Inatsisinillu atortitsinermut Naalakkersuisoq ataatsimeersuarnermi saqqummiussipput.
Pingasunngornermi juulip 23-anni Kalaallit Nnaata ilassinninnerani Naalakkersuisut qaaqqusisuupput.
ICC-p ataatsimeersuarnerani Aleqa Hammondip oqalugiaataa Sermitsiami atuarsinnaavat taannalu pisiarisinnaavat uani..