Friday, November 11, 2016 - 13:23

Blog af Juaaka Lyberth

Unnuup taarseruttorfiani mumisitsineq

 

Fulde navn: Juaaka Lyberth
Alder: 61
Nuværende bosted: Nuuk
Opvokset i: Uummannaq
Primær beskæftigelse: Musiker, forfatter, freelance mediearbejder og konsulent.
Fritidsinteresser: Madlavning, sejllads, fiskeri, jagt, spille musik, lytter til radio og ser tv, følger med samfundsdebatten. Foreningsarbejde.
Det handler min blog om: Jeg vil fokusere på den grønlandske kunst- og kulturliv, herunder anmeldelser af kunstneriske udgivelser, musik og grønlandske madvarer. Endelig vil jeg skrive ad og til om medier og politik.     

Ateq: Juaaka Lyberth
Ukiut: 61
Najugaq: Nuuk
Alliartorfik: Uummannaq
Suliaq pingaarneq: Nipilersortartoq, atuakkiortoq, freelanceritut tusagassiortartoq aamma siunnersorti.
Sulinngiffimmi sammisat: Angalaarneq, aalisarneq, pinialunneq, nipilersorneq, radiumik tusarnaarneq, tv-mik isiginnaarneq, inuiaqatigiinni oqallinnermik malinnaaneq. Peqatigiiffilinerineq.
Blogginni uku sammivakka: Nunatsinni eqqumiitsuliornermut kulturimullu tunngasut samminiarpakka, matumanissaaq eqqumiitsuliornikkut saqqummiussat, nipilersukkat aamma kalaallit nerisassiaat nalilersortassallugit.Kiisalu tusagassiutit politikkilu pillugit ilaanneeriarlunga allagaqartassaanga.

Kielsenip naalakkersuisut siulittaasuattut ilisarnaatigillualersimavaa innutaasut paasissutissanik ikinnerpaanik tusarlerneqartarnissaat. Nunatsinni naalakkersuisut taarserneqarnerat aamma taamatorluinnaq pivoq, tassa unnuup taarseruttorfiani suliarineqarsimarpasilluni.

Demokratinik Atassumillu anisitsinissami tungaanut Kielsen avammut nalunaarnaveersaarsimavoq, aatsaallu sisamanngonermi 27. oktober, IA-mik Partii Naleqqamillu atsioqateqareerami tupaallatsitsilluni avammut tusarliussilluni.

Naalakkersuisuusimasut ukiunik marlunnguineranni nalilersuilluni tusagassiortunik katersuutsitsinermini Kielsenip naalakkersuisooqatigisimasani iluarisimaarpasillugit oqaaseqaraluarpoq. Ukiulli marluk ingerlanernni innuttaasut naammagittaalliuleraluttuinnarsimapput pingaartumik angallassinissamut isumaqatigiissummut aamma uranpolitikkimut, amerlasoorsuullutillu akerliussutsimik takutitsisarsimallutik.

Innuttaasulli naammagittaaliutaannut Kielsen annertunerusumik   oqaaseqarusuttarsimanngilaq, oqaannarlunilu Knud Kristiansen, Atassut, Inatsisartut sinaakkusiussaasa iluini isumaqatigiissusiorsimasoq. Nunamut tamarmut nalunaarusiaq, Demokratip Randi V. Evaldsenip akisussaaffigisaa, Kielsenip oqallisigitinnaguluunniit peersiinnarpaa, nammineq politikkiminut tulluutinnginnerarlugu.

Kielsenillu tusagassiorfinnut oqaaseqarumasannginnera tassaaneruleraluttuinnarsimangaluarpoq innuttaasunut naammangittaalligaluttuinnartunut 'takunngilassi, tusaanngilassi, oqaaseqarfigerusunngilassimik politikki', naak allarluinnarmik naalakkersuisoqatigiit siunertaanni neriorsuisimangaluarluni.

Siuttutut ersernerlunnera
Kielsen siuttutut tusagassiutitigut ersarinnerusimangaluarpat, ministerini isornartorsiorneqaraangata  tapersertarlugit, siunnerfimmillu avaqqutaarileraangata naqqissuisarluni, Siumup- Demot-Atassutillu naalakkersuisooqatigiinnerat immaqa suli periarfissaqarsimassangaluarpoq. 

Suleqatigisimasani anisereerangamigit Kielsenip nersualaakutsoorpai iluarisimaanerarlugillu. Isumaliutersorluni apeqqutigineqarsinnaavoq Kielsenip siuttutut avammut ersernerluppallaarsimanera Siumup-Demot-Atassutillu isasoornerannut peqqutaasimannginnersoq. Peqqutaali aamma allarluinnaasimasinnaavoq tassa Siumup iluani avissaartuuterujussuarnissamik pinngitsoortitsiniarnera, pissaaneqarnerminillu tigumminniinnarusulluni 'unnuup taarseruttorfiani mumisitsineq' aallartittariaqarsimagaa.

Siumup iluani isumaqatigiinnginneq ersarippoq. Isumaqatigiinngissutaanerpaajuvoq nunatta namminiilivinnissaanut sulineq. Tassani Kielsenip Siumumi siulittaasuusimasut Lars Emil Johansen aamma Hans Enoksen isumaqatiginngilai. Kielsen isumaqarpoq suliaq nukigiuttariaqanngitsoq, Johansenilli Enoksenillu inuugallartillutik nunatta namminiilivinnissaa anguniagaraat.

Namminiilivinnissamut naalakkersuisoqarfiliornermigut Kielsenip isornartorsiortinimi qarngi matuai. Naalakkersuisoqarfik arriitsuinnarmik sulisussaavoq. Ukiunimi qaninnerni tullerni 7-8 mia. kr. nunatta aningaasarsiornikkut namminersulernissaminut ukiut tamaasa pisariaqartitai pissarsiarineqarsinnaanngillat. Tamanna Kielsenip ilisimalluarpaa.    

IA Siumup sakiaanut milugutiinnavippoq    
Partii Naleqqap naalakkersuisooqataalernera tupinnarpallaanngilaq. Kielsenip torralaarineranut ilaaginnarpoq. Naluneqanngereerpoq partiiaraq parteerujussuarmik naalakersuisooqateqaleraagami nungukkaluttuinnartartoq.

Anton Frederiksenip partiiata Kattusseqatigiit nungutaanera takussutissaalluarpoq. Partii Naleraannarmilli Siumut suleqateqalissagaluaruni Inatsisartuni amerlanerussuteqalernissaminut ilaasortamik ataatsimik amigaateqartussaavoq.

Siumullu nuannarinngikkaluarpaguluunniit naalakkersuisooqatigiilersussanut Kielsenip IA ilannguttittariaqarpaa. Apeqquterujussuarli tassa sooq IA Siumumik suleqateqalernissaminut taama akuersaarsimatiginersoq.

IA politikkikkut apeqqutini pingaarutilinni arlalissuarni Siumumit allaanerulluinnartumik isummertarpoq – soorlu uranimut tunngasuni, angallannermut sullissinissamut isumaqatigiissummi, Qaasuitsup avinneqarniarnerani, nungusaataanngitsumik aalisarnissamut, il.il. Politikkikkut suut IA-p Siumumit pissarsiarisimanerai takujuminaapput, Kielsenimmi oqaatigereerpaa inatsisit pioreersut atorlugit aatsitassanik qinngornertalinnik misissuinerit piiaajumaarnerillu ingerlaannassasut.

Naalakkersuisooqatigiisimasulluunniit isasuulermata nutaanik naalakkersuisoqalernissap ammasumik oqallisigineqarnissaa, qinersisoqarsinnaaneraluunniit IA-p piumasarisimanngilai. Uraniluunniit pillugu innuttaasut taasitinneqarnissaat IA-mit P.N-millu Siumumut akueritinneqarsimanngilaq. Aatsaat nutaanik qinnuteqartoqassappat uranitallit qummut killilerneqarsinnaanerat isumaqatigiissutaasimavoq, Taamaattumik IA aamma P.N. uppernassutsimikkut ajornartorsiuteqarput.

Tupinnanngilaq Kielsen angutaammat nuannaartoq, oqarami naalakkersuisooqatigiilersuni naalakkersuisuusimasut isumaqatigiissutaat allanngortigaarnagu ingerlanneqaannassasoq. Isumaqatigiissutit taakku marluk imminnut assigiittorujussuusut, Olsvigip (IA) aamma Kielsenip oqaatigaat. Taamaattumik IA aamma P.N politikkikkut isummaminnik akikillileerujussuarsimapput, naalakkersuisuni issiaveeqqanik pissarserusuinnarlutik.

Ataatsimut nalilissagaanni 'unnuup taarseruttorfiani mumisitsinermi' Kielsen ajugaanerpaajuvoq, Siumut iluani isorinnitsiminut aamma partiini allani akeqqaminut. Kina oqanngila nipaassuseq guldtiusoq? 

Kommentarer