Skip to main content
Greenlandic

Pilersinneqaqqaarnermini Arnat Sulisartunit kingoqqisut Socialistiskiusut pitsaanerusunik isumannaannerusunillu atugaqalernissaminnik ilungersuuteqarnerminni ulloq suaaruteqartarfiat, minnerunngitsumillu inuiaqatigiinni demokratiskiusuni oqartussaaqataalerusullutik pisinnaatitaaffissaminnik – qinersisinnaatitaanissaminnillu - piumasaqaatiminnik  saqummiussuisarfiat. 1910-mi arnat nunarsuarmioqatigiit socialistit Københavnimi ataatsimeersuarneranni aallarnerneqartoq

Arnat nunarsuarmioqatigiit sorsuffittut ulluat siunnersutigineqaqqaarpoq Clara Zetkinimit, arnat ataatsimeersuarneranni, Københavnimi pisumi 26 aamma 27 august, 1910-mi, Nunarsuarmioqatigiit Arnat Socialistiusut, sulisartunit kingoqqisut aaqqissuussaanni pisumi. Ataatsimeersuaqatigiinneq ingerlanneqarpoq taamani Innuttaasut Illuanni, Københavnimi, Jagtvej 69-imiittumi, kingusinnerusukkut Inuusuttut Illoriligaanni, 2007-imi 1.marts atorunnaarsinneqartumi, 5-6 martsimilu, 2007 piiarneqartumi.

(Taanna malunnartinniarlugu ippassaanikkuni Københavnimi akerliussutsimik takutitsisoqallarmat perulluliortut aningaaseriviit sisamat aserorteriffigisimavaat)

1910 arnat socialistit ataatsimeersuarmi oqaaseqaat ilaatigut ima imaqartoq aalajangersarneqarpoq:

”Sulisartutut inuussutissarsiortut inueqatigiinni politikkikkut aamma kattuffeqarnikkut paasinnitarnerat tunaartaralugu nunani tamani, ukiullu tamaasa, arnat socialistiskiusut aaqqissuuttassavaat ”arnat sorsuffittut ulluat”, arnat qinersisinnaatitaalernissaat siuarsarniarlugu oqalugiarnernut aallaqqaammut atorneqartartussaq.

Piumasaqaat taanna ima paasineqassaaq, arnat socialistiskiusumik paasinnittaaseqarnerat najoqqutaralugu, apeqqutit arnanut tunngassuseqartut suliarineqartassammata. Arnat sorsuffittut ullussaat nunarsuarmioqatigiinnut sammitinneqassaaq, sukumiisumillu piareersarneqartariaqarluni.

Piareersaanermi sammisat pingaarnerit sisamat ukuussapput: Arnat qinersisinnaatitaalernissaasa sorsuussutigineqarnissaa, nunarsuarmi sorsuuttoqartillugu arnat ulorianarsiortitaasannginnissaasa ilungersuutigineqarnissaa, anaanat meeqqallu pitsaanerusumik isumagineqartarnissaasa sorsuussutigineqarnissaat, aamma nioqqutissat akitsoraluttuinnarneri akiorniarlugit sorsuussuteqarnissaq”

Kommunistit nunarsuarmioqatigiit pingajussaanik ataatsimeersuaqatigiinneranni, 1921-imi, aalajangerneqarpoq ”arnat nunarsuarmioqatigiit sorsuffittut ulluat pisassasoq ullormi 8. marts, ukiut tamaasa.

Taamatut aalajangermermut pisimasut arlalissuit peqqutaasimagunarput:

  • Amerikami arnat nuersaanermik sulisartut 1857-58-mi suliumajunnaarnerat. Akerliussutsimut takutitsinermi arnat peqataapput, angutinullu naligiissumik akissarsiaqartinneqarnissartik piumasaralugu.

  • 1917-imi arnat russit 8.marts akerliussutsimik takutitsinersuat pivoq. Amerlasuut isumaqarput Ruslandimi mumisitsinersuaq tassanga aallarnerneqartoq.

  • Arnat socialistiusut akerliussutsimik takutitsinersuat New Yorkimi 8. marts, 1908, ingerlanneqarpoq, nuersaasartut 1857-58-imi akerliussutsimik takutitsinerannut atassuteqartumik. Akerliussutimik takutitsinerup siunertaraa arnat socialistiskiusumik pisinnaatitaaffeqalernissaat anguniarneqassasoq, isumaqartoqarmat arnanut politikki itsangavallaartoq arnanik naqisimamminnermik attassiinnartuusoq.

  • Ukiuni siullerni arnat sorsuffittut ulluat ulluni assigiinngitsuni pisarsimavoq, sapaammut inissinneqartarsimagami, tassa ulluinnarni arnat sulisartut peqataanissaannut periarfissinniarlugit. 1914-imi  akerliussutsimik takutitsineri annertuut arlalissut ingerlanneqarput, 8.martsilu arnat immikkut sorsuffiattut atorneqarluni.

Naalagaaffiit Peqatigiit 1977-mi arnat sorsuffittut ulluat immikkut aalajangersaaffigaat, aalajangerlugulu 8.marts nunarsuarmioqatigiit arnartaasa tamarmik ullorilissagaat.