tusagassiuutit
Aviisinik akornusersuineq sammineqalersoq
Kalaallit Nunaanni aviisinut nuna tamakkerlugu saqqummersartunut tapiissutit tunniunneqannginnerat Danmarkimi sammineqalerpoq
Aviisinut nuna tamakkerlugu saqqummersartunut Naalakkersuisut aningaasatigut tatisinerat nunap killeqarfiisa avataani tusaamaneqalerpoq.
Danske Medier-ip, tusagassiorfiit namminersortut, apeqqutinut tusagassiorfinnut pingaarutilinnut qallunaat nunallu tamalaat oqartussaasuinut ataatsimut oqaaseqartarfiata, pisimasoq ima pingaartitsigaa, tamanna ilaasortaminut oqaluuserisassanngortissimallugu.
Peqatigiiffiup nutaarsiassatut allakkiaani nutaajunerpaani AG-mi allaaserisat arlallit issuaavigineqartarput, tamakkunuuna sammineqarluni malittarisassat unioqqutinneqarsimasut Naalakkersuisut, 2014-imi aviisinut nuna tamakkerlugu saqqummersartunut, AG-mut Sermitsiamullu, tusagassiorfinnut tapiissutissat 2,5 millioner koruunit tunniukkumanngimmatigit.
Tamanna takuneqarsinnaavoq inatsisartut iluanni akissummi, inatsisartut inatsisinut immikkoortortaqarfiata Inatsisartut aningaasanut ataatsimiititaliaanut nassiussimasaani. Aviisi naapertorlugu inatsisinut immikkoortoqarfik nunatsinni ingerlatsinermut inatsisinik ilisimasaqarnersaavoq.
Aningaasaliissutissat 2,5 millioner koruunit, Inatsisartut 2014-imut aningaasanut inatsisaata ilaatut akuersissutigineqarput.
Tusagassiorfinnut tapiissutit tunniukkumajunnaarneqarput, aviisip isorinnittumik allaaserisaqattaaleruttoraa taamanikkut Naalakkersuisut siulittaasuata Aleqa Hammondip bilaginik piumasaarsornera, taassuma tunuartariaqarneranik qinersinermillu kinguneqartoq.
– Tupinnanngilaq pisimasoq uissuumminartoq allanit sammineqalermat. Tassami tusagassiuutinut tapiissutit kisimik pineqanngillat. Tunngaviusumik apeqquserneqarpoq naatsorsuutigisinnaaneripput Naalakkersuisut inatsisit malittassagaat, AG-p aaqqissuisuunera Christian Schultz-Lorentzen oqarpoq.