Atuisut biologillu aqutsinermut pilersaarusioqatigiissapput

Piujuaannartitsineq pillugu oqallittarnerni manna tikillugu imminnut akerleriillutik inissisimasarput: Aalisartut piniartullu illuani, illuanilu biologit aamma paasisimasallit. Maanna piniagassat aqutsivigineqartarnerisa nutaap illuatungeriit suleqatigiisilissavai.

Atuaruk: Appat eqqissisitaalluinnarnissaat biologit inassutigaat

Anguniakkat ataatsimoorussat
Tassani 'adaptiv forvaltning' pineqarpoq, tassa aqutseriaatsimik ingerlaavartumik nalimmassarneqartartumik taaneqarsinnaasoq. Illuatungeriit ataatsimut ingillutik piniagassamut pineqartumut suna anguniarnerlugu, soorlu assersuutigalugu saarullinnut appanullu, oqallisigisassagaat tunngaviusumik isumaavoq. Taamaalioreernermi malinnaaffiginninniarluni misissuisarnerit aallartinneqartarput, malitsigisaanillu ingerlaavartumik nalilersuinernik aammalu nalimmassaanernik ingerlatsisoqalertarluni.

Atuaruk: IA: Aalisarnermut politikki sangujoraartoq

Ajunngitsumik qisuariarfigineqartoq
Tamanna pillugu Pinngortitaleriffimmi ulluni pingasuni pikkorissaasoqaqqammerpoq.

- Peqataasut eqqarsaatit taakku tigulluartorujussuuaat, pikkorissaanermi aqutsisoq Jesper Madsen Århus Universitetimeersoq oqarpoq.

Pikkorissartitsinermut Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfinneersut, Pinngortitaleriffimmeersut, Aalisarnermik Nakkutilliiveqarfimmeersut, KNAPK-meersut kiisalu Kommuneqarfik Sermersuumi atorfilittat 30 peqataapput.

- Susassaqartut tamaasa anguniakkani malitseqartinneqarneranilu peqataatinneqarnerisigut, aqutsinissamut pilersaarut qajannaannerujussuanngussaaq, Jesper Madsen nassuiaavoq.

- Tamatuma politikkikkut tuaviortumik aalajangiinernut sunnertiannginnerulersissavaa.

Atuaruk: Pinngortitamik atuipiluttoqarneranik oqaluttoqarnera Kim Kielsenip isumaqatiginngilaa

Akerleriinnernut qasukkartitsisoq
Pikkorissarnermut peqataasut nannut assersuutit ilaattut atorpaat. Susassaqartut tamaasa nerrivimmut ingitsissinnarlugit pilersaarummik suna anguniarneraat isumaqatigiisinneqarnissaat, alloriarnissami siulliussaaq. Anguniakkallu piujuaannartitsinissaannarmut tunngassanngillat.

Imaassinnaavoq piniarnermut kulturi attanneqarnissaanut kissaateqarneq, nannut najugaqarfinnukartartut ajornartorsiutaanerannut iliuusissat, kisianni aamma takornarianut uumasunik takorusuttunut innimittarneq.

- Danmarkimit nunanit allaniillu misilittagaraarput, illuatungeriit ingeqatigiikkaangamik, akerleriissutit amerlasuut qasukkarneqartarput, naak siornatigut qaangeruminaattutut isikkoqarsimagaluarlutik, Jesper Madsen oqarpoq.

Atuaruk: Saarullitassat amerlineqarnerat akeqarsimavoq

Pilersaarummut naleqqussaaqatigiinneq
Eqimattat assersuutigalugu piniartut, paasisimasallit, avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit anguniakkat isumaqatigiissutigigunikkit, qanorlu anguniarnerlugit aalajangiunneqarpata, taava taakku suliaq ataavartumik malinnaaffigissavaat.

- Illuatungeriit ilaaginnavitsillugit akerleriinnerit ikinnerujussuusarput, taanna oqarpoq.

Atuisut ilisimasaat ilanngunneqartoq
Ataatsimut anguniakkat imaaliallaannaq isumaqatigiissutigineqarsinnaanngitsut taassuma nassuerutigaa. Tamanna ilaatigut ilisimasanut suna tunngavik atorneqassanersoq isumaqatigiissutiginissaa pisariaqarpoq.

- Biologit ilisimasaat aamma najugaqartut ilisimasaat qanoq ataqatigiinnissanut suut maleruagassaassanersut ersarissumik isumaqatigiissutigineqassapput, Jesper Madsen naqissusiivoq.

Tapersersuineq nukittunerusoq
Tamannali ajornartorsiutitut isiginagut, periutsimut nukittoqqutaasutut isigaa.

- Kikkut tamarmik peqataallutillu tusaaneqaraangamik, suliaq upperineqarnerusarpoq.

Naalakkersuisoqatigiit atuisut ilisimasaannik ilanngussisarnissamik anguniagaat piviusunngortinneqassappat, aqutseriaatsimut ingerlaavartumut pilersaarutit taamaattumik periusitsialaanerarpai.

- Aqutsinermut pilersaarutissat ilaannut periutsinik misiliinissaq soqutigineqartupilussuuvoq, taanna oqarpoq.