Narsaq
Assit takukkit: IA-p urani pillugu paasiniaaqatigiinnera soqutigineqaqisoq
Inuit qinigaat Inuit Ataqatigiinneersut, ulluni makkunani Narsamut katersuuttut, arfininngornerup ullaa'tungaani aallartipput katersortarfimmi ulikkaavissumi urani pillugu ulloq naallugu paasiniaaqatigiinnermik
Takoqqinnermi aliannaarrattoqarpoq, pakkutaarisoqarluni inuit qinigaaat Inuit Ataqatigiinneersut nunamit tamarmeersut partiip aasaanerani ataatsimiinneranut atatillugu Narsami katersortarfimmi katersuummata, taannalu arfininngormat ullaakkut aallartippoq urani pillugu paasiniaaqatigiinnermik.
Nunaqarfiit siulersuisuinut ilaasortat, folketingimut ilaasortat, Inatsisartunut ilaasortat kommunalbestyrelsimullu ilaasortat Inuit Ataqatigiinneersut 25-t, Tunumi Tasiilap eqqaani Tiniteqilaamit Upernaviup eqqaani Kangersuatsiaaneersut, aasaanerani ataatsimiinnermi peqataapput.
Illua'tungaa tusarlugu
– Paasiniaaqatigiinnikkut matumuuna uranimik piiaanermit misilittakkat ilaat tusarpiarneq ajukkavut, nunatsinni oqallinnermut ilanngutsikkusuppavut. Pingaartissimavarput Canadamit Australiamillu peqataaasoqarnissaa, taakkua assersuutissatsialattut erseqqissaatigineqarajuttarmata, aammattaarli uagutsinnut pingaaruteqarsimavoq oqaluuserisap illua'tungaata tusarnissaa, Inuit Ataqatigiit siulittaasuat Sara Olsvig oqarpoq.
Misilittakkat aveqatigiillugit
Arfininngornerm urani pillugu paasiniaaqatigiinnermi, soqutiginnittunut tamanut ammasumi, inuit radiop qinngornerinik immikkut ilisimasallit peqataapput. Tassani peqataasut Kalaallit Nunaanneersut, Australiameersut, Canadameersut Nunavummeersullu nunaminnit radiop qinngornerinik ilisimasatik misilittakkatillu oqaluttuarissavaat.
– Nuannaarutigaarput aasaanerani ataatsimiinnerput Narsami ingerlassinnaagatsigu. Uagutsinnut pingaaruteqarpoq Narsami innuttaasut toqqaannartumik naapinnissaat uranilu pillugu oqaloqatiginissaat. Partiitta politikkiata oqaluuserinissaa peqataasunillu isummanik avitseqatigiinnissaq qilanaaraarput, Sara Olsvig oqarpoq.
Ullaap tungaani saqqummiussinerup kingorna peqataasunit apeqqarissaartoqarpoq, oqalugiartullu apeqqutinut akissuteqartarput.
Oqalugiartut
Ullaap tungaani paasiniaaqatigiinnermi saqqummiussisuupput Mariane Paviasen, Urani Naamik Narsaq-meersoq, savaatillit peqatigiit suleqatigiissut (SPS) sulittaasua Frederik Frederiksen, Nukassi, Simon Simonsen (S) Kommue Kuallermeersoq aammalu uranimut akuersaartuneersoq Nikolaj Egede.
Aamma Hilu Tagoona Jack Hickes-ilu, Nunavummiut Makitunganarningit-meersut, tassa nunavummi Baker Lakemi uranimik piiaaffeqalernissamut akerliusuneersut, ullaap tungaani oqalugiartut ilagaat.
Australia
Australiami the International Comapaign to Abolish Nuclear Weaponsip, tassa nunani tamalaani qaartartorsuarnik atomitortunik atuinermut akerliuniaqatigiit, siuilttaasuat Dr. Bill Williams ualikkut oqalugiartut ilagaat.
Aamma Ph.D Gordon Edwards, Canadami NGO-mi Physicians for Global Suvivalimi, ukiorpassuarni radiop qinngornerisa inuit peqqissusaannut kinguneqaataanik qulaajaasarsimasup, ilisimaatuussutsikkut siunnersortaa, ualikkut oqalugiartut ilagissavaat.
Anngutinngitsoortoq
Caanadami Quebecimi naggueqatigiit Cree pisortaat, Grand Chief Matthew Coon Come, peqataasussaagaluarpoq anngutinngitsoorlunili. Taassumali oqalugiaasissaa, kalaallisuumut nutserneqarsimasoq, peqataasunut agguaanneqassaaq. Quebecimi naggueqatigiit Cree-t ukiorpassuarni kingullerni nunaminni uranimik piiaaneq akerlilersorsimavaat. Ilaatigut inuusuttunut suleqatigiiffiat nunami tassani 850 kilometerimut pisoqatigiissimapput uranimik piiaanermut akerliunertik takutinniarlugu.
Tuusi peqataavoq
Inatsisartunut siulittaasuusimasoq Josef Tuusi Motzfeldt, aammalu Inuit Ataqatigiit sinnerlugit Folketingimut ilaasortaq Aaja Chemnitz Laren oqalugiartut kingulliit ilagissavaat.
Paasiniaaqatigiinnermut Greenland Minerals and Energy (GME), Kuannersuarni uranimik piiaassamaartoq, qaaqquneqarsimagaluarpoq, selskabili peqataajumasimanngilaq.
Paasiniaaqatigiinnermit assit ataani takukkit