Arfiviit aarlerinartorsiortitaasut amerliartortut

Arfivissuaq nunarsuup avannaarsuata imartaani qaqutigoortuuvoq. Miluumasulli imarmiut taakkua ukiut 100-t matuma siorna aningaasarsiutigalugu arfanniarnermit nungutaangajalluinnarsimasut amerliartooqqilersimagunarnerat misissuisarnernit nutaanit takutinneqarpoq.

Kalaallit Nunaata Ruslandimilu qeqertaqatigiiaat Franz Josef Landip akornanni arfiviit 50-it missaannaannik amerlassuseqartutut 2004-mi nalilerneqarput. Arfiveqatigiit Svalbardimi qeqertat annersaat Spitsbergen malillugu Spitsbergeni arfiviisut ilisimaneqartut 'malunnartumik aarlerinartorsiortinneqartutut' nalilerneqarput nunallu tamalaat akornanni pinngortitamik illersuiniaqatigiiffiit kattuffiannit IUCN-imit nungutaanissamik aarlerinartorsiortitaasut allassimaffiannut ilanngunneqarlutik.

Pissutaasoq nalornissutigigaaat

Maanna nutaamik neriuuteqartoqalerpoq, Aarhus Universitetimi Arktisk Forskningscenterimi seniorforskeri David Boertmann paasissutissiivoq, Hollandimiut takornarianut umiarsuaanni inuttat ilaasullu aasaq Kalaallit Nunaata Spitsbergenillu akornanni sikup sinaavani sumiiffimmi annikinneerarsuarmi arfivinnik 80-100-nik kisitsereersullu.

- Nutaarsiassatsialaavoq, naak arfiveqatigiit siuariarsimanerannut pissutaasoq ilisimaqqissaanngikkaluarippput, David Boertmann oqarpoq.

Imaassinnaavoq Polhavimi sikup annikilliartornera ilutigalugu arfiviit Alaskap Sibiriallu akornanni imartamit takkussimasut.

Amerlanerpaat

Boertmann biologinik Aarhus Universitetimeersunik Pinngortitaleriffimmeersunillu allanik peqateqarluni Tunup avannaarsuata sineriaani aavernik 2009-mi kisitsiartorpoq.

Kisitsinerit timmisartoq Twin Otteri atorlugu ingerlanneqarput, biologillu aqqutaani Tunup Avannaarpiaata avataani imartami Nordøstvandimi arfivinnik arlalissuarnik takusaqarput.

Sumiiffimmi killilimmi takusatik naapertorlugit Nordøstvandimi arfiviit 100-t missaannik amerlassuseqarnissaannik missingiipput.

Arfanniarneq 1911-mi unitsinneqarmalli arfiveqatigiinnit taakkunannga takusat aatsaat taama amerlatigisut nalunaarutigineqarput. Hollandimiullu nalunaarutaannit biologit missingiinerat uniorpallaarsimanngitsoq uppernarsarneqarpoq.

Nungutaasussatut nalilerneqangajattut

Arfernik ilisimatusartup Carl Chr. Kinzep, Københavnimi Zoologisk Museumimi atorfeqarsimasup arfiviit amerliartoqqilersimagunarnerat nutaarsiassatut nuannaajallannartutut oqaatigaa. Taassuma ilimagaa, arfiviit avataanit takkuttut pineqarsimassasut.

- Atlantikup Avannaani nungutaalersutut nalilerneqangajalluinnaraluarput. Immaqaana siornatigut sumiiffigisartakkaminnut aqqummik nassaarsimanerat takugipput, aamma Manerassuarmi amerlanerussutaasunit takkussuuttoqarnera pineqartoq. Tamanna ilimanaateqarnerpaavoq, uumasut taakkua sukkasuumik kinguaassiortanngimmata amerlasuunillu piaqqisanngimmata, Ritzauimut oqarpoq.

Arferit soqqallit soorlu arfiviit pillugu ilisimanngisat suli amerlasoorujussuupput, Carl Chr. Kinze maluginiakkani tunngavigalugit oqarpoq.

- Arferit kigutillit sonareqarput sumiissusersiornermillu nipimik ultralydimik atuisarlutik, soqqallillu ultralydeqarlutik, nipinik qatitoorujussuarnik. Kisianni suli apeqquterpassuaqarpoq akissutisineqarsimanngitsunik, Kinze oqarpoq.

/ritzau/