Allannguinissamut piffissanngorpoq

Qinersinissamut ullut 14-iujunnaarpulluunniit, Aaja Chemnitz Larsenilu, Inuit Ataqatigiit tunuliaqutaralugit Inatsisartunut qinigassanngortittoq, innuttaasunut mianersoqqusivoq.

– Aningaasarsiornikkut inuttullu inissisimanitta erloqinassusia nassuerutigisariaqarparput. Qinersinissamik suaarutiginnittoqarsimavoq pissutigalugu politikki, ukiut aappaata affaani kingullermi ingerlanneqarsimasoq, inatsisartoqarnikkut tunngavissaqanngimmat. Naammanngilaq partiip siuttuata taarserneqarnera, asuliinnarli neriorsuutit aningaasalerneqarnissaannik siunnersuutitaqanngitsut ingerlatiinnarpaat, qinigassanngortittullu ilaat ukiorpassuarni politikeriusimapput, tamakkualu ilaat arlallit peqquserluuteqarsimasutut unnerluutigineqartarsimapput. Qinersinissaq pisariaqarsimavoq, pissutigalugu nunap aqutsisui uppernarsimanngimmata, tamannalu uagutsinnut aningaasarpassuarnik akeqaerpoq, aammattaarli nunap avataani uppernassuserput innarlerneqarsimavoq Aaaja Chemnitz Larsen isumaqarpoq.

– Allannguinissamut piffissanngorpoq. Isumaqarpunga innuttaasut kissaatigigaat politikerit unneqqarissut, uppernartut akisussaassuseqartullu, allamik anguniagaqaratik nunaminnut pitsaasumik assigiinngisitsilernissaminnik siunertaqarlutik qinigassanngortittut. Nuna najugaq asagaanni, nalunagulu uppernassuseq akisussaassuseqarnerlu naammassisinnaanagit, taava qinigassanngortinnermit tunuartariaqarpoq, nunagisamut asanninneq pissugigalugu. Nunap meerarsaata inuusuttaasalu aningaasaqarniarneratalu atorfissaqartippaaí saliinissaq, aammalu politikerit nunamut iluaqutaasut, nunamik nakkaatsiartortitsinngitsut, taanna oqarpoq.

– Kulturimi saliisoqassaaq, tamatumani partiip siuttup nammineq selskabiutivut namminerlu inuussutissarsiuterput pasinarsarmagit. Akisussaassummik tigusissaagut, qimarratiginninnata. Saliiffigineqassaaq angajoqqaat innarluutilinnik meerallit ikiorneqassagunik taamaallaat Danmarkimut nuuttariaqartarnerat. Kulturimi saliisoqassaaq, illua'tungaatigut ilinniagaqarfinnik neriorsueriarluni ukiuni aggersuni kollegialiornernut ilinniagaqarfiliornernullu aningaasaliisoqarsimanngimmat, taanna tikkuaavoq.

– Qinersisartut isorinninnerusariaqarput politikerinilu paasinnissinnaasariaqarlutik. Neriorsuisoqaraangat aperisassaasi aningaasat qanoq isillusi suminngaanniillu pissarsiariniarpisigit? Politikerisut immikkut akisussaassuseqartoqarpoq innuttaasullu pisariaqartippaat politikerit piareersarluarsimanerujussuit oqaluuserisaminnillu ilisimannittut, Aaja Chemnitz Larsen erseqqissaavoq.

Taamaattoqanngippat ukiut aappaata affaa qaangiuppat nutaamik akisuumik qinerseqqeratarsinnaavugut. Ernumanartoqarpoq meeqqat 7.000-t sumiginnarneqassasut, ernumanartoqarpoq inuusuttut 65%-ii ilinniagaqarnermi ingerlaqqinngitsut nunallu aningaasaqarniarnera ajorluinnalersoq.

Tamanna ornereerparput, allanngortinnissaali angumerisinnaavarput, tamatumunngali pisariaqarpoq qanoq erloqinartigisoq innuttaasut paasissagaat, qinersisartullu nunap aquttussaanik uppernartunik qinersinissaat. Tamanna Kalaallit Nunaata maannakkorpiaq atorfissaqartippaa.