Wednesday, May 31, 2017 - 15:22

Aleqa Hammond: Nukittoorsuartut inissisimassaagut

Folketingimi naggataarutaasumik oqallinnermi Aleqa Hammond oqalugiarpoq
Assi.: Philip Davali/POLFOTO
Folketingimi ilaasortap Aleqa Hammondip Folketingimi naggataarutaasumik oqalugiaataa atuaruk

Folketingimi ukiup suliffiusup naajartornerani suliat nalilersussallugit pingaaruteqartorujussuuvoq. Angujumasavut siunnerfivullu angunerlugit aammalu oqaatsit kusanartorpassuit timitalersimavagut? Ippassaanitsiannguaq Naalagaaffeqatigiinneq pillugu maani inersuarmi oqallippugut. Oqallinnerup ingerlanerani arlaleriarlunga partiinit assigiinngitsunit Nunarput pillugu ima oqaatsit ilaatigut atorneqartut tusarpakka: Kalaallit Nunaannut asanninneq ataqqinninnerlu. 

Arlaleriaqalugu uterneqartarpoq. Nuannaarutigaara ministeriunerup maanilu Folketingimi partiinit amerlanernit Nunarput pingaartinneqarmat aammalu ministeriunerup naalakkersuisooqatigiinnermi tunngavissaminni Nunarput immikkut allaaseralugu anguniagassaminnik tunaartaliisimammat. Danskit Nunatsinni akisussaaffigisamik pillugit atugassaqartitsinerini pitsanngoriaateqarluarnissamik neriulersitsivoq.

Kalaaleqativut amerlanerpaat maani Danmarkimi nunasisimasut pitsaasumik tunngaveqarluartumillu imminut pilersorlutik allatuulli inuupput. Amerlaqisut aamma Danmarkimiikkallarput ilinniagaqaramik imaluunniit napparsimavissuarni isumagineqaramik. Ataatsimut suleqatigiippugut ilinniarsimassutsikkut aammalu peqqissutsikkut siunnerfeqatigiinnikkut. Kalaaleqaterpassuavut Danmarkimi nunasisimasut amerlaqisut ilagiinnut lutherikkuusunut pingaartitsipput. 

Ilagiit kalaallit pingaartitatsinnik, kulturitsinnik, oqaatsitsinnik aammalu kinaassutsitsinnik pingaartitsisut apeqqutaatinnagu inuiaqatigiinni nukittuutut imaluunniit sanngiitsutut inissisimanerput anersaakkut katersuuffigaavut. Naalakkersuisooqatigiit kalaallit immikkut nammineq Ilagiit Sinniisoqalissasut aammalu palasimik kalaallisut oqaasilimmik maani kiffartuussusuusup aapperneqarnissaa neriorsuutigisimavaat. Kalaallit 18.000-it missaaniitsut Danmarkimi ilagiinnut attuumassuteqarput taakkulu ullumikkut naliginnaasumik palasimit ataasiinnarmit anersaakkut isumassorneqarput.

Ukiuni tulliuttuni sisamani atuuttussani Folketingimiit 46,4 mill. koruuninik Satspuljemut, tassalu inuiaqatigiinni inuunerluuteqartut immikkut ikiorserneqarnissaannut atugassiissutit, aningaasaliisoqarpoq. Kalaaleqatitsinnut immikkut ikiorserneqartariaqartut ulluinnarni inuuniarnerini aalingiisuulluinnartut pinngitsoorneqarsinnaanngitsullu. Kalaallit Illuutai ulluinnarni kiffartuussinerminnit annertoorujussuarmik ilisimasaqarlutillu misilittagartuupput, pingaartumik kalaaleqativut immikkut ikiorserneqartariaqartut attaveqarfiginerini. Innersuussutigiumavara tullissaani satspuljenik isumaqatiginninniarnermi Kalaallit Illuutivut peqataatinneqassasut siunnersuutissaqaramik pingaaruteqartunik aammalu isumaqatigiinninniarnermi isummersuutai pingaaruteqarluinnarmata. 

Ilisimavaat suut suliniutit iluatsinnersut suullu suliniutit allannguuteqartariaqartut. Aningaasaliissutit siunertamut aaliangersimasunut atugassiissutit aammalu suliniutit suliniutinut aaliangersimannginnerusunut atugassiissutit pillugit isummersorluarsinnaalluarmata. Satspuljit pillugit partiit maani isumaqatigiinninniarsimasunut qulakkeerinnissimasunullu qujanarsuaq, tassami kalaallit folketingimi ilaasortaasut isumaqatigiinninniarnermut qaaqqusassimannginnatta.

Naalagaaffeqatigiinneq qitiutinneqaqaaq. Taksøep nalunaarusiaa aammalu illersornissaqarfiup Nunarput pillugu nalunaarusia takugaanni tamarmik oqaatigaat Nunarput tassaasoq ineriartortitsiniarnermi Danmarkimut annertoorujussuarmik pingaarutilik. Nunarpassuit Issittumut soqutiginnipput, kingullertigullu EU-ip Issittoq pillugu politikkia saqqummiunneqarpoq. 

Politikki tassaasoq Issittumi suleqatigiinnissamik oqariartuutilik aammalu iluaqutissaq anguniarlugu siunnerfeqartoq. Suleqatigiiffissat nutaat aammalu siunnerfiit nukittorsaqatigiiffiusinnaasut nutaat ataatsimoorfigissallugit pingaaruteqaqaaq. Nunarsuarmioqatitta Issittumut soqutiginninnerat pingasunik tunngaveqarpoq: Silaannaap allanngoriartornera, imartatigut angallaffiit nutaat atuutilersussat aammalu pisuussutit uumasut uumaatsullu. Pingaaruteqartut pingasut tassaapput Nunatsinni pingaarteqisavut siunissamilu suli pingaaruteqarnerulersussat. 

Pissutsit taamaannerisa kinguneraat Issittumut soqutiginninneq annertooq ukiuni kingullerni misigaarput. Soqutiginnerup annertusiartornera Nunatsinnit Danmarkimiillu maluginiarneqaqaaq, ineriartortitsinissaq atorluaanissarlu pissaaq Nunatsinnut inuinullu iluaqutissanngorlugit. Periarfissat nutaat aammalu ineriartortitsinissat nutaat takulluarsinnaavakka, Nunatsinnut aammalu Danmarkinut tamarmi iluaqutigineqarsinnaasut.

Imartat pillugit nalunaarsuutit isumannaatsumik angallannikkut takornariaqarnikkullu iluaqutissat, ilisimatuussutsikkut inerisaanikkut suleqatigiinnikkullu suleqatigiiffiusinnaasut, inuussutissarsuteqarnikkut inerisaaqatigiissinnaanikkut minnerunngitsumillu illersornissatigut suliassatigut suleqatigiinnerulersinnaaneq takorloorsinnaalluarpara Naalagaaffeqatigiinnermi pitsanngorsaataalluarsinnaalluartut.

Septemberimi ukiut sisamat qaangiussimalissapput Naalagaaffiup Naatsorsueqqissaartartuisa Nunatsinni imartatigut sillimaniarnermi nakkutilliineq sakkortuumik uparuaramikkuli. Pitsanngorsaatissat suli erseqqissut utaqqivagut. Immap assigi nutaat suli suliarineqarneri saqqummiunneqarnerilu tamakkeqqajanngillat aammalu Nunatsinni aatsitassarsiornermi upalungaarsimanissaq aatsitassarsiortunit namminneq isumagineqartartussaasoq tusaannarlugit ernumanalaanngitsuunngilaq. Isumaqarpunga ataatsimoorniarutta taava aammalu tamattaalluta akuerisatsinni naligiimmik atugassaqartariaqartugut qulakkeertariaqartorlu isumannaatsumik ingerlatsineq peqataaffiusoq. Pingaartumik sillimaniarneq nunanit tamalaanit suleqatigisatsinnit pingaartinneqarluinnartoq isiginiarneqaqisorlu.

Danmark Issittumi naalagaaffittut, imaluunniit Taksøep nalunaarusiamini oqarneratuut Issittumi pissaanilissuartut, pissusilersorniassanguni taava pingaaruteqarluinnarpoq naalagaaffiup issittortaanut qanimut pitsaanerusumillu suleqateqartariaqarpoq. Tamassuma nassataraa akisussaaffiit 100%-mik danskinit akisussaaffigineqartut pitsanngorsaavigissallugit. Ministeriuneq oqalugiarnermini oqarpoq angisuumik anguniagaqartuarnissaq pingaaruteqartoq, tamannalu piumagaanni ajornanngitsoq. Inissisimaffipput pitsaasoq atorluagassaavoq inuiaqatigiinnut tamanut iluaqutissanngortillugu. Ministeriunerup taamatut oqarnera iluarisimaarpara pissutissaqartilerpaangalu anguniagarineqartut oqaasiinnaanngitsumik timitalerneqartunillu kinguneqartussanngornerinik. 

Aasap ingerlanerani aappaagumut aningaasanik inatsisissat isumaqatigiinniutigineqalerpata tigussaasunik pitsanngorsaavigineqartussanut siunnersuutissanik tigussaasunik apuussinissannut. Aningaasanut naalakkersuisup kingullertigut isumaqatigiinninniarnermut uannik qaaqqusilluni suleriuseqarsimanera iluaraara, neriuppungalu ukioq manna suleriuseq pitsaasoq atorneqarsimasoq ingerlateqqinneqarumaartoq.

Danmarkip Nunarput pillugu susassaqarfii marloqiusaapput. Susassaqarfiit danskinit tamakkiisumik akisussaaffigineqartut 32-upput, taakkulu Danmarkimisut innuttaasut atugassaqarneritulli naligiimmik inissisimalersissallugit pisussaaffeqarpoq. 100%-mik akisussaaffiit erseqqissuupput ullutsinnullu naleqquttumik atugassaqalersitsinissamik danskit akisussaaffimminnik ilaatigut eqqaasinneqartariaqarnerat avaqqunneqarsinnaanngilaq naligiinneq oqaaseq atorneqassappat. Inatsisigut atugassatigut Nunatsinni illersorsinnaanngitsumik atugassaqartinneqartarpugut. Politikkikkut tunulliunneqartarneq aammalu pingaarnertut iliuuseqarfigineqartannginnerup nassataraa pitsanngorsaavigineqartussat amerligaluttuinnartarneri. 

Pitsaanerusinnaaqaaq. Inatsisitigut ministeriusup susassaqarfimmi ataani Nunat Avannarliit Killiit pillugit immikkoortortaqarfeqalernera isumalluarfiginaqaaq. Suleqataanissaq siunnerfeqatigiinnissarlu pillugit suleqatiserinninnera erseqqissaatigilara, tunniussassaqarneq suliumassuseqarnerlu pigaara.

Naalagaaffiup Issittoq pillugu suleriusaa nutarsartussanngorpoq. Suleqatigiinneq Nunatsinnit danmarkimiillu, minnerunngitsumik Savalimmiormiunit aamma suleqatigiiffiussaq. Isumaqarpunga Issittoq pillugu suleriutsimi qanimut suleqatigiiffiusumik tamarmillu isummersorfigalugulu ilassuteqarfigisaanik ingerlatsisoqassasoq. Taamatut periuseqarnerup nassatarissavaa Naalagaaffiup iluani ataatsimoortumik paaseqatigiiffiusumillu periuseqarnissaq, tamattaalluta innuttaasut iluaqutigisinnaasarput. Periuseq tassaasariaqarpoq Danmarkip Issittoq pillugu kisimi periusissarinngisaa kisiannili Naalagaaffeqatigiit tamarmiusut Issittoq pillugu periusissaat. Periuseq maannakkut atuuttuusoq Nunatsinnit annertuumik isornartorsiorneqartaqaaq pissutigalugu misigisimanarmat anguniakkat suleriusissarlu pillugu qanimut suleqatigiilluni pilersitaanngimmat piviusunngortitsiniarnermilu aningaasaliissutigineqartut erseqqissarsimanngimmata. Ataatsimut isummersinnaaneq pingaaruteqarpoq. 

Nunarsuarmioqataavugut ajunngitsutigut ajortortaatigullu. Nunat angisoorsuit nunallu mikisunnguit tamarmik kisimik ingerlatsiniarsinnaanngillat. Nunanik allanik suleqateqarneq pingaaruteqarpoq.
Naalagaaffeqatigiiusugut ataatsimut tassaavugut NATO-mi nunat annerpaat pingajuat, Nunarput peqqutaalluni. Nunarput Danmarkimut nunanut allanut politikkeqarnikkut illersornissakkullu isumaqatigiissuteqarnikkut pingaaruteqarluinnarluni qitiuvoq. Danmarkip nunat suleqatigiumasani suleqatigai. Ukiamut illersornissamut isuamaqatigiissut nutaaq maani isumaqatigiinninniutigineqassaaq. Ministeriuneq kaammattorpara nunatta Folketingimut ilaasortaatitai qanimut suleqatigineqassasut Issittorlu pillugu isumaqatigiinninniarnermi peqataatinneqartariaqarnerani erseqqissaavigalugu. Illersornissakkut politikkeqarnermi pissusissamisoortutut isigaara nuna inuillu eqqorneqartut pineqartullu qanimut suleqatigineqassasut.

Tamanna pingaaruteqarpoq Naalagaaffeqatigiinnermi nunarsuarmioqatigiit akornanni nukittuumik inissisimaneq, suleqatigiinneq ataatsimoornerlu. Soorlu ministeriunerup oqarneratuut: Nukittoorsuartut inissisimaneq. Inatsisitigut illersorsinnaasumik Nunatsinni atugassaqarneq nukittoorsuarmik inissisimanngilaq. Politikkikkut pingaarnersiuinermi sallertut inissisimatinneqarsimannginneq malunnaqaaq. Ataatsimut suleqatigiitta Naalagaaffeqatigiinnerup iluani atugassatigut minnerpaamik naligiissinnaaneq angujumallugu. Soorlu ippassaanikkunni oqaaseq atorsimasarsi eqqaasitsissutigiumagiga: Kalaallit Nunaannut asanninneq ataqqinninnerlu. Tassani ataatsimut nukitoorsuuneq pilissaaq.

Seneste nyheder / Nutaarsiassat kingulliit