Air Greenland rekordiliinerup kingorna: Akia apeqqutaavallaanngilaq

Air Greenland juunimi billetsinik aatsaat taama amerlatigisunik tunisaqarsimavoq, ingerlatsivik marlunngormat tusagassiorfitsigut nalunaarutikkut paasissutissiivoq.

Siorna juunimut sanilliullugu ukioq manna juunimi billetsit 14 procentimik amerlanerusut tunineqarsimapput.

Siuariarneq tamanna siullerpaamik pissuteqarpoq Tysklandimi, Tuluit Nunaanni USA-milu tuniniaavinnit nutaanit.

Nunatsinni billetsinik tunisaqartarneq taamaaginnarpoq, tamannalu sunnerneqarpiarneq ajorpoq akit allanngortikkaluaraanniluunniit, timmisartortitseqatigiiffiup pisortaa Sermitsiaq.AG-mit apersorneqarluni oqarpoq.

Nunat allat nutaamik siuariartitsisinnaapput

– Nunatsinni tuniniaaneq unittooqqavoq siuariartorfiunanilu. Taamaattumik siuariaqqissagutta tamanna tuniniaavinnit allanit pisariaqarpoq, pisortaaneq Michael Højgaard oqarpoq.

Ilanngulluguli oqarpoq ´kalaallit angalanerulernissaannik sunnerniarniarlugit´.

– Taakkua marluullutik pingaaruteqaqatigiipput, Michael Højgaard oqarpoq.

Kalaallit timmisartumi billetsinik amerlanerusunik pisisarnissaat qanoq isillusi sunnerniassavisiuk?

Danmarkimit Kalaallit Nunaannut timmisartornermi tunisassiat arlallit saniatigut aamma Kalaallit Nunaannit Danmarkimut Islandimullu akikitsunik billetsiuteqarpugut, assersuutigalugu ulluni sisamani Islandimiinneq timmisartorluni akunnittarfimmilu najugaqarluni 5.600 koruuneqarpoq. Tamatuma saniatigut Kitaata sineriaan, aamma umiarsuarmik angalaffiusumi (Arctic Umiaq Linemik, aaqqiss.), illoqarfiit akornini angalaffiit akii appartissimavagut.

Akit appartereersimavaat

Siorna Air Greenland akileraarutit ilanngaatigereerlugit 52 millioner koruuninik sinneqartooruteqarpoq. Soormi millionerpassuit tamakkua ilaat timmisartumi billetsit akisuut appartinnerannut atunngilisigit, taamaasillusil billetsinik amerlanerusunik tunisisalersinnaallusi?

– Kalaallit Nunaanni kiffartuussinernut arlalissuarnut akit appasinnerunissaat tamatta kissaatigigunarparput. Air Greenlandip akit 2002-miilli ataavartumik appariartortissimavai, maannalu akit assigiinngitsut atorpavut, siusinnerusutut assigiiaanginnanngitsut.

– Pingaartumilli nunatsinni akit eqaatsikkuminaapput, tassa imaappoq piffissap ilaani akit apparaluarutsigit qaffakkaluarutsigilluunniit tuniniaanerup annersaani tamanna annikitsuararsuarmik sunniuteqartarpoq. Taamaasioraangatta angalasut amerlaneruleratilluunniit ikilineq ajorput.

Sipaarsimavoq annertusaasimallunilu

– Qularutigineqassanngilarli suli anguniagarigipput akit appasissuunissaat appartikkiartornissaallu. Taamaasiorpugut aningaasartuutit samminiarnerisigut, tamannalu aammalu timmisartumi inissat pitsaanerusumik atorneqarnerat taamalu assartugaqarnerulerluni, 2014-imi angusarissaarnitsinnut pissutaanerpaasimavoq.

Isumaqanngilatit akit apparussigit ilaasut amerlanerulissagaluartut?

– 2015-imi akit appartinnerannut millionit marlunnik kisitsisillit atorsimavagut, tamannalu pissutaaqataasimagunarpoq 2015-imi ukiup affaani siullermi angusarissaarnitsinnut, tuniniaavimmili akit nikerartikkumiaatsuummata qularnannginneruvoq tuniniaavinni nutaani suliniuteqarneq siuariarnermut pissutaanerpaasiamsoq, tassami takusinnaagatsigu angalasut nunanit allaneersut 50 procentimik amerleriarsimasut, Air Greenlandip pisortaanera Michael Højgaard Sermitsiaq.AG-mut akivoq.

Timmisartortitseqatigiiffimmit angallannermit kisitsisit nutaat takutippaat aamma juuli juunimisulli angusarissaarfiutigissasoq.

Air Greenland ukioq manna namminersorlutik oqartussanut 11 millioner koruuninik iluanaarutisiaqartitsivoq.