Aatsitassanik qaqutigoortunik uranimillu suliniutini innuttaasut ilaatitaapput

Naja Carina Steenholdtip allataanut aatsitassarsiornermut naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard Siumut akissuteqarpoq.

Jens-Erik Kirkegaard allappoq:

'Aallarniutigalugu NCS-imut ilisimatitsissutigerusuppara Inatsisartut 2014-imi upernaakkut ataatsimiinnerminni aatsitassanut inatsisip allanngortinnissaa akuersissutigimmassuk, ingerlassami siusissukkut aasitassarsiornermik suliniutaasinnaasunik sioqqutsisumik tusarniaassutit ingerlanneqartarnissaat tassani piumasarineqarluni. Siusissukkut innuttaasunik tusarniaanertut ittunik, aatsitassarsiornermik suliniutip piviusup ingerlateqqinnissaata ilusilersorneranik sunniuteqarfiusinnaasumik sioqqutsisumk tusarniaasoqartassasoq maannakkut aatsitassanut inatsimmi piumasaqaataalerpoq. Piviusutut piiaaffimmik/-aatsitassarsiornermik suliniummik ilusilersuinissamik, matumani aatsitassank qaqutigoortunik/uranimik suliniummik aallartitaqarnissamik soqutigisaqartutut suliffeqarfimmit pineqartumit suliniummut nassuiaat nassiussaa tunngavigalugu sioqqutsisumik tusarniaaneq pissaaq. Sioqqutsisumik tusarniaaneq ullunik 35-nik sivisussuseqarpoq, tamatumani innuttaasut oqaaseqarnissaminnut periarfissaqarlutik.

Kuannersuit (Kvanefjeldet) eqqaanni suliniutaasinnaasumik sioqqutsisumik tusarniaanermut tunngatillugu GME-mit atortussat tigusimasatik Naalakkersuisut aggustip 29-anni tamanut saqqummiuppaat. Suliniummut nassuiaat, aamma innuttaasunit oqaaseqaatit takkuttut tunngavigalugit nassuiaasiat malitsigisaanni suliarineqartussanngortuni imarisat aaqqissuunneqassapput, taakkulu tassaapput avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinerit (VVM), aamma inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuinerit (VSB). Siusinnerpaamik ukiut 1,5-2-t qaangiuppata VVM-imik aamma VSB-mik nassuiaasiat tamanut ammasumik tusarniaassutiginissaannut piariissapput. Nassuiaatit tamarmik ilaatigut aatsitassarsiornermik suliniutini avatangiisinut inuiaqatigiinnullu tunngasutut aarlerinartuusinnaasut nassuiarlugillu nalilersussavaat, tassalu aamma innuttaasut aarleqqutigisaat ilanngullugit. Tassunga atatillugu pingaarutilittut ilaasoq tassaavoq ingerlassami innuttaasunik ataatsimiisitsinerit arlallit aaqqissuunneqarnissaat.

Piffissami kingusinnerusumi VVM-imik aamma VSB-mik nassuiaatit tusarniaassutigalugit nassiunneqarpata innuttaasut minnerpaamik sapaatit akunnerinik arfineq-pingasunik oqaaseqaatiminnik saqqummiussaqarnissaminnut aamma imarisaanut allannguutissatut siunnersuuteqarnissaminnut piffissalerneqassapput. Tamatuma kingorna ingerlatseqatigiiffik pineqartoq oqaaseqaatinut isummerfeqassaaq, isummiussaminillu inaarutaasutut nassuiaasianut, Naalakkersuisunut saqqummiunneqartussanut ilanngussuisinnaalluni. Tamatuma kingornatigut atuinissamik akuersissummik pissanerat Naalakkersuisut isummerfigissavaat.

Allatut oqaatigalugu: Ingerlassaq minnerpaamik ukiunik marlussunnik sivisusseqartussaavoq. Aammalu NCS-ip erseqqissaatiginiagaanut qaammatinut pingasunut naleqqiullugu sivisunerungaatsiassaaq.

Tamatuma saniatigut Nunatsinni innuttaasunut, najugaqarfinni inuiaqatigiit kattuffiillu pingaarutillit aatsitassarsiornermik suliniutinut tunngasunik ajornartorsiutinik immikkut ittunik misissuinernik aallartisaanissamut aamma siunnersortinnissamut aningaasanik qinnuteqarfigisinnaasaannik nutaatut aningaasaateqarfiliortoqarsimasoq sianigeqqussavara. Aningaasaateqarfiup siunertaa tassaavoq sapinngisamik isikkivinnit amerlanerpaanik piviusutut aatsitassarsiornermik suliniutip paasiniaaviginissaa, taamaalillutik Naalakkersuisut inaarutaasumik aalajangiussinerisigut aatsitassarsiornermik suliniutip kingunerisinnaasai sukumiisumik misissorneqarsimassapput. Aatsitassarsiornermik suliniutini aarleqqutaasinnaasut paasiniarneqassatillugit tamanna innuttaasut kattuffiillu ooqaaseqaateqarsinnaanerannik nukittorsaaqataassaaq.

Saniatigut sammisaq pillugu Naalakkersuisut ilisimatitsinerannik toqqaannanngitsumik isornartorsiummik NSC saqqummiussivoq. Takussutissiissutaa ilisarnartoqartinngilara. Naalakkersuisut piumasarisaatigut ukiormanna juunip qaammataani paasisitsiniaalluta angalaneq naammassivarput, angalanitsinni uranimik aamma uranimik atuinermut atatillugu kingunerisinnaasat pillugit Sisimiuni, Ilulissani, Uummannami, Aasianni aamma Kangerlussuarmi innuttaasunut tamanut ammasunik paasisitsiniaanernik Dansk Center for Energi og Miljømit (DCE-mit) aamma GEUS-imit ilisimatuut kinaassusersiunngitsut akuerisaasullu ataatsimiititseqattaarlutik.

Taamatut assigisaanik paasisitsiniaanermik ataatsimiisitsinerit Kujataanut nunallu ilaanut allanut aaqqissuunneqassapput. Ilisimatuunik oqalugiartitseqattaarnerit siunertaat tassaarpiarpoq aalajangiussaqarnissamik aallaavissatut innuttaasut annertunerpaamik paasisaqarfigalugulu pitsaanerpaamik tunngavissaqartinnissaat. Taamaalillutik aatsitassanut radioaktiviusunut tunngasunik aatsitassarsiornermik suliniutinut tunngatillugu maalaarutiminnik imaluunniit aarleqqutiminnik saqqummiussinissaminnut periarfissaqassapput.

Innuttaasunullu qulaani pineqartutut ataatsimiinnerni peqataasinnaanngitsunut oqaatigisinnaavara ataatsimiinnerit pillugit KNR-ip aallakaatitassiornissaa naatsorsuutigineqarmat. Tamatuma saniatigut juunimi paasisitsiniaalluni ataatsimiinnernit atorneqartut Naalakkersuisut nittartagaanni tamanut saqqummiunneqarput – takuuk.

Taamaattumik sukumiisumik kingunissanik paasiniaaqqaarnata, kiisalu suliniutinik innuttaasut sunniuteqarnissaminnut periarfissinnagit aatsitassarsiornermik suliniutinik tuaviuullugu piviusunngortitsiniaanitsinnik isummap saqqummiunnera naleqquttuunngitsoq isumaqarpunga. Paarlattuanimmi iliornitsinnik isumaqarpunga. Upernaami ataatsimiinnermi Aatsitassanut inatsisip allanngortinneqarnerani Inatsisartut uagutsinnut peqqussutigisaanik malittarisassiat piviusutigut malittariinnarpagut. Malittarisassiat – aammalu piffissami siusissumi sioqqutsisumik tusarniaasitsinerit pillugit inatsisikkut piumasaqaammik ilanngussiviusimasut nuannaarutigalugit malittarivagut', Inuussutissarsiornermut Aatsitassaqarnermullu Naalakkersuisoq Jens-Erik Kirkegaard allappoq.