Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Kalaallit Nunaannut kipisaneq

Nalaasaarfiup tunuani ilaqutariit erlinnartuutaat nivingapput. Aataap Jens Rosingip igutsammik, eqalummik, lappedykkerimillu qissiamiittumik titartagai nalissaqanngitsut. Atsap Ina Rosingip qalipagai uumassuseqarpasissut. Qeqqanniipporlu Jukke Rosingip nammineq eqqumiitsuliaasa sakkortuut ilaat, asserujussuaq qalipateqanngitsoq tussunngunartoq.

Taava ilaqutariit tamarmik katersorsimapput!

Tassami Rosingikkormiut ilaat eqqumiitsuliornermik sammisallit. Ilami amerlanerujussuupput, kinguaariit tamaasa ilanngutissagaanni. Assilianik eqqumiitsuliortoq 34-nik ukiulik mikisuullunili eqqumiitsuliornermik sunnerneqarsimavoq. Ilaquttaminit qaninnerpaaniunngitsoq. Angutaa Dronning Ingridip Napparsimmavissuani pilattaasartuuvoq arnaalu peqqissaasuulluni.

Aataminili Jens Rosingimi pappialamik aqerluusamillu atuineq ilinniarsimavaa.
– Aataga nerrivimmini sorpassuarnik ulikkaartumi tamatigut issiasarpoq. Qalipaagaangami titartaagaangamilu periutsinik assigiinngitsunik takutittarpaanga. Tamanna qamuuna assut misigisaqarfigisimavara, Jukke Rosing oqaluttuarpoq aatamilu eqqumiitsuliaa alla, namminerminut pingaaruteqartorujussuaq, takutillugu. Taanna qitsummik pamioqanngitsumik titartagaavoq qissiamullu qimerlunnik eqqumiitsuliaaraq.

Ikittuinnaat assigalugit Jens Rosingip uumasut tarningi ilusaallu »pisarisinnaasarsimavai«. Qerititsivia assilisassaanik sunik tamanik ulikkaavissimavoq. Ullut ilaanni Jukke mikisuulluni tupigusorujussuaqaaq aatami nanuaqqat toqungasut marluk qerititsivimmit qaqimmagit titartarniarlugit. Nanuaqqat arnaat Uumasuusivissuarmut pisimavoq.

Ersisarnipalaarsuaq

Jens Rosing angut qiimasuusimasoq, oqaluttuallaqqissoq, angutitut qatituumik erinarsortartoq, Jukke Rosingip arnaanini nipigaa. Isertuutinngilaa ersineq nammagaralugu, inuunermi ilarujussua atugarisimallugu.

Massakkorpiaq piffissaq ajunngitsoq atorpaa. Københavnimi Kalaallit Illuutaanni assinik saqqummersitsineq nutaaq Inside-Out ammaqqammerpaa. Saqqummersitsinermi nammataa ajortoq malugineqarsinnaavoq. Assini takuneqarsinnaapput neriuutissaarutivissimaneq maqaasinerlu. Assit eqqumiitsumik Kalaallit Nunaannit Danmarkimillu assinik akuugaapput. Soorpasinngitsumik kinaassutsimillu ujarlernermik.
– Kalaallisut oqaluttuaativut isumassarsiorfigisartorujussuuakka. Oqaluttuat naakkittaatsut. Naakkittaannermili kusanartut takutikkusuttarpakka. Ima ajortigisoqanngilaq arlaannut iluaqutaassanani, Jukke Rosing oqarpoq.
– Ersinerma atornissaa ilinniarsimavara. Massakkorpiaq inuunermi naammagisimaarinniffimmiippunga, taanna oqarpoq qungujullunilu.
– Ilaanneeriarlunili ersinerup poortarpaanga. Qanoq iliussanerlunga ilinniarsimavara, ersinerup tigumissanngimmanga. Ersineq eqqumiitsuliornermi nukissatut atulersimavara. Eqqumiitsulioraangama ersinera naqisimasarpara.
– Ersineq eqqumiitsuliorninni atoraangakku imminut salittarpunga.

Jukke Rosingip isertuutinngilaa misikkartuujugami.
– Misigissutsima aquppaanga. Qiasarpunga nuannaaraangama. Qiasarpunga kamakkaangama. Qiasarpunga aliasukkaangama. Qiasartorujussuuvunga, assilialianik eqqumiitsuliortoq 34-nik ukiulik oqarpoq qungujullunilu.

Siumut isigaluni

Oqaluttuatoqqanik isumassarsiorneq Jukke Rosingimut pingaaruteqarpoq – eqqumiitsuliai nutaaliaagaluartut timitaqarpasigatillu.
– Oqaluttuatoqqat nutaaliaasumik takutinniartarpakka. Oqaluttuat tamatigut uannut pingaaruteqarluartuusimapput. Meeraallunga Sassuma Arnaa ersigisorujussuusimavara. Kusanartumik oqaluttuassartaqarpugut pissanganartunillu oqaluttuaateqarluta, pinngortitaq pingaarnersaalluni. Suli taamaappoq annassinnaanissatsinnut. Isumaqarpungali piffissami matumani inuit namminiilivikkusulerfianni inuit kingumut isiginiarpallaartut. Siumut isiginiassagaluarput. Pisoqqaneersut tamaasa piffissami nutaami atorlugit.

Jukke Rosing isumaqarpoq Kalaallit Nunaata nunani tamalaani peqataanissani atorfissaqartikkaa.
Qanittukkut Nuummi, Sisimiuni, Qaqortumi Ilulissanilu eqqartuussiviit Gukki Nuka peqatigalugu pinnersaramigit ilisarnaat nunarsuarmi tamarmi atorneqartoq samminiarsimavaa. Tassalu Justitia, naapertuilluarnerup guutia arnaq.

Taassuma isai assersimapput, oqimaalutaavik panarlu tigummillugit – naapertuilluarneq kikkunnut tamanut atuuttoq ilisarnaatitut.
– Isumaqarpunga ilisarnaat kusanartuusoq. Eqqartuussiviup kikkut tamaasa assigiissumik oissagai, kikkuugaluaruttaluunniit. Taamaattumik nunani tamalaani ilisarnaatigineqartoq atorpara kalaallinut ataqatigiissilersillugu.

Eqqartuussivimmi assimi allami takutinneqarpoq Ilulissat, annoraaminerujussuup anorimit teqqalasup tunuaniittoq, Kalaallit Illuutaanni saqqummersitsinermi eqqumiitsuliaq taamaattupajaaq ippoq. Tassa Sisimiut, annoraaminerujussuup qaqortup, tungerujussuarmut eqqaanartup, tunuaniittoq.
– Uannut ataaseq pineqarpoq. Tassalu tarneq angerlarniarsarisoq. Kalaallit Nunaannut kipisaqaanga angerlarseqalungalu. Timikkut nanertisimanartutut misigaara. Naanni tinupanerujussuartut, Jukke Rosing oqaluttuarpoq.

Nuuk angerlarsimaffigaara

Taanna Nuummi peroriartorsimavoq ateqavipporlu Angiuk Sara Kleist Rosing Gausten. Jukke qulingiluanik ukioqarluni kuisikkumallerpoq. Arnami kinguliaqutaa Kleist aanamilu aqqa Sara imminut atsiuppai. Gausten tulummut katikkami kinguliarilerpaa. Ullumikkut ilaquttanilu, Elliot pingasunik ukiulik qimmerlu bulldog Dexter, Rødovremi illumi alianaatsumi najugaqarput, naatsiivimmut orperujussuarmullu kirsebærinik paarnalimmut isikkiveqarlutik.

Jukke Rosing Danmarkiliarsimavoq assilialianik eqqumiitsuliornermik ilinniarfimmi Fatamorganami ilinniariartorluni. Taavalu Københavnimut uniinnarsimavoq.

Ukiuni qulini Danmarkimi najugaqarsimagaluarlunga Nuuk ANGERLARSIMAFFIGAARA, Jukke Rosing oqarpoq.
– Nuummut angerlaraangama nukissannik katersisarpunga. Tassani inuunerma annersaa atorsimavara. Tassani ilaquttama amerlanersaat najugaqarput. Angerlarsimallunga nuannarisaqaara.

Taanna arnaq qallunaaq

Annaasat kisimik naassaanngitsumik pigineqarsinnaapput, taamatut oqartoqartarpoq. Ungasissumiittut sinnattoriinnarneqartarput. Jukke Rosingip isertuutinngilaa Nuummi meeraanermini inuusuttuunerminilu suut tamarmik nuannersuinnaasimanngitsut. Nuanniitsortaqarsimavoq.
– Tamatigut immikkoortutut misigisimasarsimavunga. Inuiaqatigiinni ikittuni immikkoortuunissaq nuannarineqarneq ajorpoq. Qallukka aappalaartumik tanittarsimavakka, kuultitut qalipaatilinnik skooqartarlunga namminerlu mersukkannik atisaqartarlunga. Paaminnartittarsimavara inuit taamaasiornissaq ersigimmassuk inuillu mamarliisarnerat.

Anniaatigaa kalaalivittut isigineqannginnami, qallunaatut oqaluttuunini pissutigalugu.
– Inuunera tamaat oqarfigineqartarsimavunga: kalaaliunngilatit. Jukke kinaava? Tassa taanna arnaq qallunaaq. Taamatut oqarfigineqarluni annernartarpoq kamannartarlunilu. Inuit karsimut inissikkusussimagunarpaannga, kalaaliusutut isikkoqaraluarlunga qallunaatut oqaluttuugama. Ilaquttanni qaninnerpaani ataatannit aanaga kisimi qallunaajuvoq. Angajoqqaakka marluullutik anaanamalu ilaqutai tamarmik kalaaliupput.
– Kalaallit Nunaanni marloqiusamik kultureqarpugut, Danmarkimit sunnerneqarsimagatta. Tamanna nukittussutitut isigaara. Uagut kalaallit qallunaatut oqaluttut aamma Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaanut kulturianullu ilaavugut. Taamaattumik peersinniarneqarnerput kukkuneruvoq. Peersinneqarutta assigiinnarpaa Kalaallit Nunaata oqaluttuassartaata ilaata peerneqarnera, Jukke Rosing isumaqarpoq.

Kalaalerpaluttuugami oqarfigineqakulasarsimavoq: »Oqaatsilluunniit saperpigit! Ajorpallaaqaaq.« Taavalu »qallunaamik« taaneqartarpoq.
– Ilivitsuunngitsutut misigisimanngilanga akuleriissuugama marloqiusamillu kulturikkut tunuliaqutaqarlunga.

Inuiaqatigiit taama ikitsigaluta immitsinnut paarissaagut. Qallunaatut oqalukkatta nalikinnerunngilagut.

Kalaaleq iluatsitsisoq

Aamma Danmarkimi ulluinnarni Jukke Rosingip misigisarpaa inuit kalaallinik marloqiusamik isiginnittut.
– Danmarkimi kalaaliusutut suliassama ilagaat isummiutiinnakkat qaangertinniarnissaat. Assersuutigalugu inuit oqartarsinnaapput: »Kalaaleq iluatsitsisimavutit. Nalinginnaasuuvutit. Imerneq ajorputit«.
– Sooq qallunaat kalaallillu taamatut inissinniarsaraannga. Sooq Jukkiiginnarsinnaanngilanga?

Assilialianik eqqumiitsuliortuuneq inuuniutigineqarsinnaarpianngilaq, taamaattumik Jukke aamma Nørrebromi angerlarsimaffimmi ikiortitut sulisarpoq. Angutaa eqqissiallassimasorujuussuuvoq sosu-assistentitut ilinniagaqarmat. Meeraalluni nammineq misigisimavaa ilaqutariinni eqqumiitsuliortukkunni aningaasanik atugassaqarpiarneq ajortoq. Taamaattumik nuannarisimanngilaa panini aatamisut eqqumiitsuliortunngorniarsimammat.

Unnuakkut eqqumiitsuliortoq

Jukke Rosing imminut taagorpoq »ullukkut sosu-assistenti. Unnuakkut eqqumiitsuliortoq«. Tassami suliffimmini nuannarilluakkamini aningaasarsiorpoq.
– Inuit immikkoortitaasut nuannarisaraakka. Uummammioraakka. Uannut isumassaqarluarpoq inuit appisaluunneqartut inuttut annertuumik ajornartorsiutillit ikiornissaat. Nammineq nalunngilara nuannaanngitsuulluni qanoq ittuunersoq. Isumaqarpunga ilumoorussisutut isigigaannga. Namminerminnik ernumaginnittoq. Nanerussamik tigummiartuussaanga – qaamanermik tunisisoq. Taava kingorna nammineq naneruaq tigussavaat, piareerunik.

Jukke Rosing nammineq sorsuutigisaqartarsimagami isumaqarpoq tamanna pissutigalugu suliaminut pikkorinnerulluni. Isumaqarpoq ersinermik ajornartorsiuteqarnini arfinilinnilli ukioqarluni atulersimallugu.
– Angajoqqaakka avipput. Ataatassaralu peqatigiilluarsinnaasimanngilagut. Naalasseriitsuusimavunga - »ataataginngilakkit!« Taamatut isiginnissimavunga, nunarsuarmi angutit pitsaanersarigaluaraat.
– Angajoqqaama avinnerisa sakkortuumik sunnersimavaanga. Allaanngilaq ikorfaq orraalersoq. Nalornissuteqalersimavunga. Tamatuma ukiorpassuarni sunnersimavaanga. Pualavallaalerpunga qinngasaarneqartarlungalu – pualanera qallunaatullu oqalunnera pissutigalugit.

Jukke meeraalluni misigittartuusimavoq. Inersimasunngoramilu tamanna atuinnarsimavaa.
– Asanninneq naalliuutinngormat naartoralu katakkakku suut tamarmik ajalusoorput. Sakkortoqaaq. Nukillaarluinnarpunga ersisalerlungalu. Nakkariaqqippungalu arnaq ikinngutiginerpaasara 30-nik ukioqarluni toqummat, naartusunga. Aliaasunneq angeqaaq.

Kinaassuseq

Ersisarnini aqussinnaaleriartorpaa eqqumiitsuliornerminilu iluaqutiginiartalerlugu.
– Kinaassutsimik ujarlernera eqqumiitsuliorninni ingerlatigaara, Jukke Rosing oqarpoq.

Siorna ukiakkut eqqumiitsuliortoq saami naapippaa, Nuup eqqumiitsulianik katersugaasiviani ataatsimut saqqummersitsinissamut Assinga 4 x 4-mut assinik nivinngaallutik.
– Peqatigiilluartorujussuuvugut. Oqaloqatigiilerattalu paasilerparput assigiissumik oqaluttuassartaqarluta. Marte Lill Somby ilaqutariinnit saamit siuttuanneersuuvoq. Aataava tuttunik aatannut tunisisimavoq Itinneraliaanneqartunik. Taanna aamma saamisut oqalunngilaq, norskisullu oqalulluni. Aamma inuunini tamaat oqarfigineqartarsimavoq saamiviunngitsoq.

Eqqumiitsuliortut taakkua marluk Norgep avannaani Karasjokimi ataatsimut saqqummersitsiniarput kinaassuseq sammillugu, qularnanngitsumillu taanna aamma Københavnimi Nuummilu takutinneqarumaarpoq.