Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Ikummatissaq oqimaatsoq Issittumi inerteqqutaalerli

Kalaallit Nunaanni umiarsuit anginerit arlalissuit – tamatumani ilanngullugit Roayl Arctic Linep umiarsuaataasa umiarsuillu takornariartaatit 40-t missaanniittut – ikummatissat nunarsuarmi mingutsitsinerpaartaat suli atorpaat: Ikummatissaq oqimaatsoq.

Hurtigruten Issittumi avatangiisinik mianerinninniartunut assersuutissaalluarpoq, nammineq piumassutsiminik Kalaallit Nunaanni ikummatissamik oqitsumik atuisoq

Poul Hard

Kåre Press-Kristensen

tallimann 20. juu 2018 17:00

Ikummatissaq oqimaatsoq tassaavoq uuliamik akuiaavinni uuliap akuiarneqareernerani ikummatissat minguinnerusut tamaasa immikkoortereerlugit, asfaltip saniatigut igitassartaat. Ikummatissaq oqimaatsoq vejdieselimit agguaqatigiissillugu 2.500-rujoriaammik annertunerusumik svovleqarneruvoq. Putsup gassianut saliguteqanngitsumik umiarsuit ikummatissamik oqimaatsumik annertuumik ikumatitsisarmata silaannaq annertoorujussuarmik mingutsinneqartarpoq, peqqissutsimut ajoqutaanerata saniatigut Kalaallit Nunaata uumassuseqarneranik nalissaqanngitsumik aseruisumik sermillu aakkiartorneranut pisooqataasumik. Tamanna peqatigalugu Kalaallit Nunaanni ikummatissamik oqimaatsumik annertunerusumik maangaannartitsisoqarpat tamatuma kingunerisinnaavaa imaani uumassuseqarnerit, nunap kulturianut aningaasaqarneranullu tunngaviusut, siumut isigineqarsinnaanngitsumik innarlerneqarnerat. Tassami ikummatissaq oqimaatsoq immami taama nillertigisumi kigaatsuinnarmik arroriartortarpoq, taamaattumillu pinngortitamut nalissaqanngitsumut, taamalu aalisarnermut, piffissamut sivisuumut atuuttussamik innarliissalluni. Issittumi Siunnersuisoqatigiit naliliisimapput umiunikkut uuliaarluertoqarnera imaluunniit unioqqutitsilluni uuliaamik aniatitsisoqarnera Issittumut ulorianartorsiortitsinerpaasut.

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq

Allaaserisaq una aviisimit Sermitsiamit tigusaavoq, aaqqissuisuunermit Poul Krarupimit toqqarneqarluni.

Taamaalillutit nittartakkami atuartartutut aviisimi allaaserisamik, nalinginnaasumik aningaasanik akeqartartumik atuarsinnaallutit. Neriuppugut allaaserisaq aviisit allaanerunerannik aamma tusagassiutini akeqanngitsuni issuakkatut nutaarsiassaannaannginnerannik takutitsiumaartoq. Aviisit pitsaassusaat annertooq itisiliinernit aamma tunuliaqutinik aamma minnerunngitsumik inuit pillugit allaaserilluakkanik pissuteqarput.

Neriuppugut misiliummik pisartagaqalernissannut isumassarsiorfigisinnaagit, taamaalillutik inuiaqatigiit ineriartornerannut malinnaalluarsinnaanerussagavit.

Aviisimut neqeroorummik pissarsigit – 38 39 40 sianerfigiul imaluunniit mail adm@sermitsiaq.gl allaffigalugu

Mingutsitsinerup annertussusia takutinniarlugu oqaatigineqarsinnaavoq Royal Arctic Linep umiarsuaata assartuutip ikummatissaq oqimaatsoq ullormut 30 tonsit missaaniittoq ikumatittrpaa, umiarsuit takornariartaatit ikummatissaq oqimaatsoq ullormut agguaqatigiissillugu 55 tonsi ikumatittarpaat, umiarsuillu takornariartaatit anginerpaat, soorlu AIDA Lunap, ikummatissaq oqimaatsoq ullormut 125 tonsi ikumatittarpaat.

Mingutsitsineq Nuummi ikuallaasarfiup mingutsitsineranut sanilliutissagaanni umiarsuaq assartuut takornariartaalluunniit ataasiinnaq, Kalaallit Nunaanni ataasiaannarluni angalanermini svovlimik, NOx-imik partikelinillu mingutsitsisarpoq, Nuummi ikuallaaviup ukioq ilivitsoq eqqakkanik ikuallaanermini mingutsitsitigineratut annertutigisumik. Umiarsuaq takornariartaat angisooq Kalaallit Nunaanni ataasiaannarluni angalanermini mingutsitsisarpoq ukiut marluk eqqakkanik ikuallaanerup mingutsitsineranit annertunerusumik. Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik naapertorlugu umiarsuarnut takornariartaatinut ilaasut ukiuni marlunni (2015-imiit 2017-imut) 25 %-imik amerleriarsimapput, ilimanarporlu siunissami amerliartuinnassasut. Taamatuttaaq Issittumi immap sikuata aakkiartornera pissutigalugu umiarsuit amerlanerusut qaninnersiorlutik Issittukkoortalerput, taamaattumillu naatsorsuutigineqarpoq umiarsuit assartuutit tamaanaqquuttartut amerliartussasut.

Taamaasilluni umiarsuit takornariartaatit assartuutillu (kiisalu kilisaatit angisuut ikummatissamik oqimaatsumik atuisut) mingutsitsinerisa Kalaallit Nunaanni mingutsitsiviit allarpassuit mingutsitsinerat soorpianngitsutut isikkoqalersippaat. Taamaattumik pisariaqarluinnalerpoq umiarsuit silaannarmik mingutsitsisut qanoq iliuuseqarfiginissaannut, Issittumi ikummatissap oqimaatsup atornissaa inerteqqutigilerlugu.

Tamanna imatorsuaq kinguneqaateqanngitsumik pisinnaavoq. Tassami umiarsuit takornariartaatit affaasa, aalisariutit amerlanerpaat assartuuterpaaluillu Kalaallit Nunaanni ikummatissaq oqimaatsoq atunngilaat. Hurtigruten Issittumi avatangiisinik mianerinninniartunut assersuutissaalluarpoq, taassuma piumassutsiminik ikummatissaq oqitsoq atormagu, avatangiisit illersorniarlugit. Tassuunarpiakkullu takutinneqarpoq ikummatissaq oqimaatsoq atornagu niuernermik ingerlatsisoqarsinnaasoq. Ikummatissarli oqimaatsoq umiarsuarnut angisuunut akikinnerpaajummat ingerlatsiviit, avatangiisinik mianerinninniartut kisimik piumassutsiminnik ikummatissamut oqitsumut nuussapput. Umiarsuit sinneri ikummatissamik oqimaatsumik atuisikkunnaarniarlugit pisariaqarpoq aaqqiissutissarsiornissaq aamma/imaluunniit aningaasatigut neqitassarsiornissaq.

Umiartornermit annertuumik mingutsitsinissaq pinngitsoortinniarlugu Danmarkip imartaani ikummatissap oqimaatsup atorneqarnissaa 2015-imiilli inerteqqutaalersimavoq. Tamatumuunakkut Danmarkimi silaannaap svovleqassusia affaannanngortinneqarsimavoq. Inerteqqut tamanna aamma atuuppoq Svalbardimi USA-milu, imartanilu allani atuutilersinniarneqalerluni.

Sikuiuitsumi Kujallermi ikummatissap oqimaatsup atorneqarnissaa nunanit tamalaanit inerteqqutigineqarpoq, mingutsinikkut ajoqusiinissat uuliaarluernikkullu ajoqusiisinnaanerit annikillisinniarlugit. Sulili Sikuiuitsumi Avannarlermi/Kalaallit Nunaanni taamatut inerteqquteqartoqanngilaq. Aali Kalaallit Nunaanni Sikuiuitsumut Kujallermut sanilliullugu uuliaarluernissamut aammalu inuit pinngortitallu ajoquserneqarnissaannut ulorianartoqarnerugaluartoq. Taamaattumik avatangiisinik illersuiniaqatigiiffiit arlallit Clean Arctic Alliancemi (annertunerusumik atuarit uani www.hfofreearctic.org) katersuussimapput, FN-illu imarsiornermut kattuffiani (IMO) ikummatissap oqimaatsup Issittumi umiarsuarnut inerteqqutigineqalernissaa pillugu oqaloqatigiinnernik aallartitsisimallutik.

Siunnersuut naalagaaffinnit umiarsuit erfalasoqarfiinit amerlasuunit tapersersorneqaleriartorpoq.

Ajoraluartumik Danmarki IMO-p isumaqatigiinniarnerini pimoorussamik suli peqataasinnaanngilaq. Tassami Namminersorlutik Oqartussat – arlaleriarujussuarluni nukingisaarisoqartarsimagaluartoq – ukiut marluk matuma siornatigut Danmarkip saaffiginnissutaa suli akisimanngilaat, tassuunakkut naalagaaffiup apeqqutigisimallugu ikummatissap oqimaatsup Issittumi umiarsuarnit atorneqarnissaata inerteqqutigineqalernissaanut Kalaallit Nunaat qanoq isumaqarnersoq. Taamaattumik inerteqquteqalernissamut Danmarki suli pisortatigoortumik isummersimanngilaq, tamannalu pissutigalugu nunat tamalaat IMO-mi isumaqatigiinniarneranni Danmarki annertuumik sanngiillisarneqarpoq. Tamanna kimulluunniit iluaqutaanngilaq. Kalaallit Nunaat inerteqquteqalernissamut akuersaartuuppat tamanna IMO-mi sakkortuumik pingaarutilimmik takussutissiissaaq, aammalu Issittup Kalaallit Nunaatalu mingutsitsinermut illersorneqarnissaannut ajornannginnerulersitsissalluni.

Kisiannili pisuni tamani Kalaallit Nunaata nunat tamalaat utaqqisariaqanngilai. Kalaallit Nunaat naalagaaffittut namminersortutut nammineq oqartussaassusilittut iliuuseqartariaqarpoq. Soorunami nammineq iluarsisassat siulliunneqassapput piumasaralugulu Royal Arctic Linep ikummatissaq oqitsoq Issittumi atussagaa. Tamanna peqatigalugu umiarsualivinnut akiliutit immikkoortinneqartariaqarput – takussutissaanaasumilluunniit – umiarsuit ikummatissamik oqimaatsumik atuisut akiliutaat immikkut ilallugit, ersarissumik takutinniarliugu ikummatissaq oqimaatsoq taassumalu mingutsitsinera maani kissaatigineqanngitsut. Tamatuma saniatigut namminersorlutik oqartussat selskabit umiarsuarnik takornariartaatileqatigiiffiit, Kalaallit Nunaata pinngortitaanik nalissaqanngitsumik mingutsitsisartut aserorsaataasumillu uuliaarlueratarsinnaasut, saaffigisariaqarpaat kajumissaarlugillu ikummatissaq oqitsoq atussagaat – pitsaassaqaaq putsup gassianik saligutilerlugu pitsaasumik – imaluunniit umiarsuit, ikummatissamik minguinnerujussuarmik, soorlu naturgasimik, atuisut atussagaat.

Kiisalu Kalaallit Nunaata piaarnerpaamik Danmarki akissuteqarfigisariaqarpaa ikummatissap oqimaatsup issittumi umiarsuarnit atorneeqarneranut namminersorlutik oqartussat qanoq isumaqarnersut, taamaasilluni Danmarki siunissami nunat tamalaat IMO-mi isumaqatigiinniarneranni pimoorullugu peqataalerniassammat. Siunertassaqanngilaq suliassami tassani Danmarkip qanoq ilioriarsinnaannginnissaa.

Ukiuni kingullerni amerlasuuni nunarsuarmi sumiiffippassuarni silaannaap mingutsinneqarnera uuttortartarsimavara. Sapaatip akunnerini kingullerni Kalaallit Nunaanni sumiiffinni assigiinngitsuni silaannaap mingutsinneqarnera uuttortarsimavara. Qaqqani silaannaq nunarsuarmi minguinnerpaat ilagaat. Taama minguitsigisumik taamaallaat uuttuisimavunga Ungarnimi qaarusunni kuserfiusuni matoqqasuni. Illoqarfinni kissarsuutit uuliatortut, biilit pisoqqat suliffissuaqarfiillu sumiiffimmi silaannarmik mingutsitsinermut annertuumik pilersueqataapput.

Det Økologiske Rådimi siunnersuisuunerup Kåre Press-Kristensenip, aamma DTU-mi silaannarmik mingutsitsineq pillugu atuartitsisartup, sapaatip akunnerini makkunani Kalaallit Nunaanni sumi tamaani silaannaap partikelinik ulorianartunik mingutsinneqarsimanera uuttortarpaa

Kåre Press-Kristensen, siunnersuisuuneq, Det Økologiske Råd