Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Errortat siulliit aappaluaartumik qalipaateqalersut

Kalaallit Nunaani Timersoqatigiit Kattuffianni allattuuneq, Carsten Olsen, isumaqarpoq, meeqqanik perorsaaneq oqaloqatigiissutigineqartassasoq, meeqqallu peqqinnartumik akerlilerneqartassasut. Taassuma isaani timersorneq inuttut ajunngitsumik ineriartornissap ikorfartornissaanut sakkussaavoq pitsaalluinartoq

- Timersuummik ajorsiartorfigisannik aallutaqarusunngilanga. Ullumikkut sisoraatinik ujakkaartarpunga. Ukiualuit matumma siorna aallartippara. Aliikkutaannaaqqaaraluarpoq, maannali timersuutitut ingerlatilersimavara, ukioq mannalu nunatsinni pissartanngorniunnernut peqataalluga, soorunami utoqqasaani. Tassanimi pikkorinneruleriartorpunga, aamma pikkorinnerpaajunnginnama piumassuseqarfigaara.

Taama Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffiata allattuunera 46-nik ukiulik, Carsten Olsen, taamani pingaartinnerpaasarisimasani, assammik arsarneq, pillugu, oqarpoq. 

Allamik misilereerusunnini tunngavigalugu allattuunertut atorfik 2012-imi qinnutigaa. Brugsenimi sulisoqarnermut pisortatut ukiuni qulingiluanni suliffigereersimallugu sulineq assigiiaaginnarpallaalersimavoq, naak suliffeqarfimmi pitsaasumi ineriartortitsinissaq pingaartitaralugu ukiut angusaqarluarfiulluartut ingerlanneqarsimagaluartut.

- Aningaasarsiakka ikileriangaatsiarput. Qaammammut 16.000 koruunit missaannik. Taama piumassuseqarfigitigaara, taamaammat ajorinngilara, aamma taamani isertitat marluummata, oqarpoq.

Carstenip timersorneq pingaartitarisorujussuujuaannarsimavaa inuttullu unamminissamik pingaartitsilluartutut tamanna inuttut qanoq issusaanut aamma naleqqulluartuuvoq. Atuarfilli ingerlalluarnerpaaffigisimanngilaa. Kajumissuseq amigaataasimavoq aammalu 72-ernisanit sumiginnagaasimasunit pisuulluni, tamannali qanorpiaq isumaqarnersoq ilisimannginnerarlugu. Taamaattorli taamatut oqartoqarnera isumaqatigaa. Sisimiuni Skole 2-mi, Nalunnguarfiup Atuarfiani, ilinniartitsisoqarsimavoq soqutiginninngitsunik.

- Uatsinnik soqutigisaqanngillat. Kalaallisoornermi ilinniartitsisorput atuartitsinermini aviiseeqqanik titartakkanik isiginnaartarpoq, oqarpoq nassuiaallunilu, atuarumatoorsuunngikkaluarluni sunngiffimmini atuakkamik atuarniarsarisarluni. Piffissami matumani Mari Jungstedtip atuakkiaa, Det andet ansigt, Gotlandimi pisimasuutitaasoq, atuarpaa.

Carsten anaanami Birgitip naaviniilluni sulorarnermi GM-imi ajugaaqataareersimanini tunngavigalugu timersornermik nuannarisaqarluarluni peroriartorsimanera eqqumiigisassaanngilaq. Inuusunnerugallarami arsaattarsimavoq sulorartarsimalluni. Sisimiuni timersortarfik tassaasimavoq angerlarsimaffiata aappaa.

- Taava 14-inik ukioqarlunga assammik arsartalerpunga, taavalu isikkamik arsaanneq sulorarnerlu imaaliallaannaq unitsillugit, oqarpoq inussanilu seqqortillugit. 

2001-imi Danmarkimut nuuppoq, taavami arnaatini nunanut allanut unammisartuusoq peqatigalugu, taanna VM-eqarnissaanut sungiusartussaammat. Viborgimut nooqataavoq håndboldligamilu Ikast unammisartuuffigilerlugu. Tassani paasilerpaa Odensemi Merkonomitut ilinniakkami Inuttut ineriartornermut tunngasut ilinniagarisinnaallugit. 

- Aatsaavissuaq angusarissaarpunga. 8-9-inik karakterilerneqartarpunga. Tamanna uannut qaffasippoq. Pingaartilluinnarpara, inuttut ineriartorneq. Inunnut tunngasunik suliaqarneq isumaqarpunga pissanganartorujussuusoq, oqarpoq.

Nutsat kiinnami
Carsten Olsenip ataatani, innaallagisserisuusimasoq, annerpaamilli kalaallit qimussernermik kulturikkut kingornussarsiaannik nittarsaassisuusimasoq  – Marius Olsen, februaarimi annaavaa, 75-iliinissaanut ullut qulingiluaannanngortullu.

- Isumaqarpunga inuuissiornissamut ullut 100-galuarpata qulingiluaannaagaluarpataluunniit soqutaavallaanngitsoq, angajoqqaamik annaasaqarluni sakkortoorujussuvoq, oqarpoq.
Carsten ingilluni oqalutsillugu erninilu Tristan marluullutik qimmiat, Islandimiut savanut qimmiat Mikisu pinnguaminik nassarluni orniguppoq, taavalu eqqissilluni pinnguarilaalerlugu. Kisianni oqartoqarniariarmat ”tassa”, inigisartakkaminukarpoq nallarlunilu. Ernerata qimmeq atsersimavaa. Nammineq aatami qimmiinik qimuttuni atsersuisarneq nuannarisariuaannarsimavaa, atsikkanilu siulleq Mikisumik atsersimallugu, taamaattumik nammineq qimmimik qatanngutigiinni mikinerpaasup Mikisumik atserneqarnissaa tulluartuusimavoq.

Carsten marlunnik aleqaqarpoq, ukiunik sisamanik arfinilinnillu angajulliusunik, Hanne Lings aamma Malene Ingemann. Taakkua tammajuitsussarsiniarluni piniartitsinermik suliaqartuupput, najugaqarlutillu Kangerlussuarmi Sisimiunilu.

- Oqartarpunga aleqakka uannut kingunerluutissanik pilersitsisimasut. Marluullutik takisuunik nujaqarsimapput, malersoraangaminngalu tigullungalu ingiffigalugu aalariarnaveersittarpaannga nutsatillu takisuut kiinannut tutseqataalersarlugit. Ulloq mannamut nutsamik kiinanni malugisaqaraangama. Oqarpoq oqaaseqatigiillu nipimik illariarnermillu naggaserlugit, tamatuminnga nuannarinninnginnerminik ersersiutaasumik. 

Kisianni aleqaasa paariuaannarsimavaat.

- Sorpassuarnik ilinniartissimavaannga aamma oqaloqatissanik pisariaqartitsileraangama siunnersuutitsialappassuarnik pissarsivigisarsimavakka. Itisoorujussuarmik oqaloqatigiissinnaasarpugut sorpassuarnillu avitseqatigiittarluta, aamma suliassat tungaasigut.

Carsten aamma katillugit arfineq-pingasunik niviarsiaqqanik nukappiaqqanillu soraluaqarpoq, nammineq ernermilu asasorujussuusaannik. 

Qulinik ukiulik Tristan Maria Motzfeldtilu aapparikkallarnerminnit erneraa. 

- Erlinnartuutigaarput. Inuusuttuaranngoriartuaalerpoq. Pissanganartorujussuuvoq, sorpassuarnik pisoqaleriartuaarnera malugisinnaavara. Qujanartumik qanoq isumageriassaneripput sammivimmullu eqqortumut ingerlatinnissaanut qanoq sunnerniarsinnaaneripput Marialu marluulluta oqaloqatigiissutigisorujussuusarparput. Uagut nammineq qanoq perorsagaasimanerput eqqartortorujussuusarparput, suut atorsinnaanerivut suullu allaanerusumik iliuuserisinnaanerivut. Nalunngilarput ajunngilluinnassuseqartunik nassaassaqanngitsoq, Carsten Olsen, ernerminut atatillugu 7/7-imik aaqqissuussinermik atugassaqartitaasoq, oqarpoq.

Tullianik ajunnginnerusumik iliorit
Carsten nukappiarartatuaalluni nukarlersaallunilu nuannersumik meeraasimavoq. 

- Immaqa ilaatigut nuannerpallaamik. Toqqissisimanartumik asanninneqarfiusumillu meeraasimavunga, kisianni pissutsit imaapput nukarliit, pingaartumillu nukappiaqqat, ilaatigooriarlutik qujagisaasaqalutik, uangalu aamma qujagisaasimallunga nassuerutigissavara. Qujanartumik inunnik eqqaniittoqarsmavoq – ilimagaaralu timersorneq uannut akerlilerneqartarnermik aamma tunisisuusimasoq. Ataatannit aamma akerlilerneqartarnermik atugaqarsimavunga. Tamanna ilimagaara suliarisinnaalersimasannut iluaqutaasimasoq, oqarpoq.

- HF-erlunga Danmarkimiikkama amigaateqaleraangama anaanannut sianiinnartarsimavunga, piumasakkalu tamatigorluinnangajak pisarsimallugit. Tikkuakkakka tamaasa pisanngilakka, kisanni piumasama ilarpassui pisarsimavakka, oqarpoq, angutaatali Carsten inuusuttoq nunamut tunngatitarissimallugu. Ataataminit akuerineqarnissaq sorsuutigisariaqarsimavaa.

- Pisut tamatigut ajunnginnerusumik suliarineqarsinnaapput. Timersortarfimmi isertitsisimallunga imaluunniit arlaanni ajugaasimallunga tulluusimaarlunga angerlaraangama ataatama inuusuttuuneranit pisimasunik oqaluttuunneqartarpunga. Tamanna uanni piumassuseqarnerujussuarmik pilersitsisarpoq, tassami pikkorissuunera uppernarsarusuttorujussuuara, oqarpoq, erseqqissaallunilu tamanna asanninnermik angisuumik pigisaqarluni pisarsimasoq.

Arnaa nakorsap allattaatut sulisoq soraarninngorami Danmarkimiinnerusalerpoq, Danmarkip upernaaq aasarlu maqaasisaramigit. Aappariillu ukiup iluarujussuani avissaarsimasarnertik ajornartorsiutiginngilaat.

- Arlalippassuartigut kisimiikkajuttuusarput, tamannalu uannut aamma sunniutilaarsimagunarpoq. Kisimiinnissaq nuannarisaraara, inunnik nuannarisaqarluarpunga ukiorpassuarnilu inunnut tunngasunik suliaqarsimallunga, ikinngutikkalu qanigisakka nuannarisarilluinnarlugit. Kisianni attaveerulluinnarluni kisimiissinnaaneq, qaqqami, aallaaniarluni imaluunniit angerlarsimaannarluni, tamanna aamma nuannarisorujussuuara, Carsten Olsen oqarpoq.

Akerlilerneqarnermik pilersitsisarit

Nukappiaqqat qujagisaasarnerat inuunerlu nuannerpallaarunnaaraangat atugassaannik akiuussinnaassutsimik tunineqartannginnerat taassuma isaani inuiaqatigiinni ajornartorsiuterujussuuvoq.

- Nunatsinni meeqqat amerlavallaat nukatsitaavallaartarput. Uanga nammineq misilissimavara. Tamatuma saniatigut pikkorissut qujagineqaqqajaasarput. Mikisuullutit pikkorissuuguit, taava immikkut iigineqalissaatit, kisianni paasinarsisarpoq pikkorinnerpaat tassaasanngitsut angusarinnerpaasut. Normu 2-tut, 3-tut 4-tullu inissisimasut taakkuupput pikkorinnerpaanngorniarnissamik tamaviaarutiginnittartut. Meeraagallarama inuusuttuaraagallaramalu pikkorinnerpaajunngilanga. Piginnaaneqarpunga, qujanartumilli uannit pikkorinnerusoqarpoq, taamaattumillu pikkorinnerulerluniarlunga tamaviaartuartariaqarsimallunga. 

- Tamanna atugarliornerup akiorsinnaanissaanut aamma nukissaqalissutaavoq, aapparisaq pillugu aliasunneq, pisortarisamit inissinneqarneq ikinngutilluunniit isumaqatigiikkunnaarfigineqarnerat pineqaraluarpalluunniit. Tamakkua sapinngittussaavavut, meeraanitsinnilu uppisimaneq misilissimanngikkutsigu nikueqqissinnaaneq ilinniarsimassanngilarput. Maanna paquminarluinnartut oqaatigaakka, kisianni tassa isumaliortaaseeqqanni ilimagaara tamanna immaqa imminut toquttartut amerlavallaarnerannut pissutaaqataasoq. Taamaattorneranik oqassallunga tunngavissaqanngilanga, kisianni tassa uanga nammineq taama isumaliortarpunga, oqarpoq. 

Tamanna qaangersinnaassagaanni ilimagaa meeqqanik perorsaanermi ilisimasaqarneq paasisimasaqarnerlu pisariaqartut.

- Naaggaarneqarnerup aamma ajunnginnera eqqartortarsiuk. Meeqqannit uumigineqaleraluaruit ajunngilaq. Meeqqat aliatsaatiginnikkaluarpat ajunngilaq. Meeqqat uppikkaluarpat ajunngilaq. Soorunami meeqqat pillugu najuutissaatit. Meeqqap qanoq isumageriarneqarnissaa ammasumik eqqartortarsiuk immissinnullu oqarfigalusi meeqqap akerlilerneqartarnissaa aamma ajunngitsoq, Carsten Olsen, ernerminut anngaavallaarnissamut taarsiullugu itigartitserusunnerusoq, oqarpoq.

- Erruiffiup imaarnissaanut ikiuuttartussaavoq, errortanik iniooraaqataasarluni, nerisassioqataasarluni, ilaatigooriarlunilu støvsugertarluni. Kisianni aamma qaqqameeqataasarpoq aallaaniaqataasaarlunilu, tamanna aamma ilikkagaqarfiginiassammagu. Pisussaaffinnik uannut tunniunneqartarsimanngitsunik tunineqartarpoq. Uanga attuisartussaasimanngilanga. Angerlarsimaffiga qimallugu nuukkama errorsisinnaanngilanga. Errortakkalu siulliit tunisimallutik aappaluaartuinnanngorput, oqarpoq.

Tristanip timersuutit allat misilerareerlugit ataatamisut assammik arsarneq aamma nassaarisimavaa.

- Assammik arsarnermi aallarteqqammerpoq. Uanga nammineq assammik arsartartuusimavunga tassanilu timersortartuuninni angusaqarnerpaasimallunga, mikigallarmalli timersuutinik allanik tamalaanik misiliisarnissaa uannut pingaaruteqarsimavoq. Sisoraatinik ujakkaartarsimavoq, sulorartarsimalluni arsaattarsimalllunilu, kisianni ajugaasariaqarneranik piumasaqarfiginngisaannarsimavara. Nammineq nukissaqarfigisaminik kajumissuseqarfigisaminillu nassaarnissaa pingaaruteqarpoq, Carsten Olsen oqarpoq, Tristanillu pingaartitaminik nassaarsimanera tulluusimaarutiginerarlugu.
Ernera kisimi pingaartitaminik nassaarsimanngilaq. Ataataa coachitut siorna aamma ilinniagaqarpoq, taannalu piffissa ingerlanerani atulerumaarini eqqarsaatigalugu.

- Tassami Kalaallit Nunaanni Timersoqatigiit Kattuffianniittuartussaanngilanga, Carsten Olsen oqarpoq.

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER