Skip to main content

Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Atuarfimmit siuarsaaneq iluatsittariaqartoq

Uani sapaatip-akunnerani Sermitsiami Helene Brochmannip isumaliutersuutaa meeqqat atuarfiannut suliniutaanullu tunngasoq, tamatta atuarnerup pitsaanerulernissaanut peqataasariaqarnitsinnut aamma akunnermi atuartitsiffiusumi ataatsimut tunngavoq, taamaalilluni inuusuttut amerlanerusut ilinniaqqittalissammata

Nuntaarsiassaq nuannerluinnarpoq, tassa kommunit tallimat – aningaasaateqarfimmik tunuliaqutaqarlutik 200 millioner koruunillu sinnerlugit atugassaralugit – ataatsimoorlutik suliniussuaq, Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiata siuarsarnissaa, ingerlannialermassuk. Meeqqat atuarfiata siuarsarnissaa pisariaqarluinnarpoq, taamatullu annertutigisumik iliuuseqarniarneq iluatsissinnaasariaqarpoq. Tulliuttumi isumaliutersuutinik ilanngussilaassaanga, isumaqarama suliniut iluatsissappat tamakkua ilanngullugit isumaliutigineqartariaqartut. Tunngaviusumik pineqarpoq atuarfeqarfimmut attuumassutillit tamarmik maanna inissisimaffimminniit pitsaanerusumik iliuuseqassagunik inuttut akisussaaffeqartariaqarmata. Taamaasiorsinnaanngippatalu toqqaannartumik tapersersorneqassapput.

Siullermik sulinmiutip qulequtaa isumasiulaassavara taarsiullugulu ATUARFIMMIK SIUARSAANEQ sammillugu. Oqaaseq taanna qallunaatut soqutiginartunik marlunnik isumaqarpoq: Isumaqarpoq atuarfik siuarsassagipput, aammattaarli isumaqarsinnaavoq atuarfimmut neriorsueqatigiittoqartoq. Taannarpiarlu tikinniarpara: Kikkut tamarmik meeqqat atuarfiannut attuumassutillit imminnut neriorsoqatigiissapput sapinngisartik tamaat atuarfik pitsaanerulersinniarlugu – massakkut.

Pingaaruteqaqigami suliniutip nutaap iluatsinnissaa. Siusinnerusukkummi pitsaasunik misiliisoqartarsimagaluarpoq iluamik angusaqarfiunngitsunik. Isumaqarpunga kingulleq – Atuarfitsialak/Den god skole – anguniagaqarfiuvallaarsimammat kivinnissaa ajornakusoorsimalluni. Isumaliutit pitsaasuusimasut, piviusumilli allannguinermik pilersitsisoqarsimanngitsoq atuarfiit pisortaani ataasiakkaani, ilinniartitsisuni ataasiakkaani, klasseværelsini ataasiakkaani, qanoq pisoqarnissaanut tamakkua pisariaqarsimammata. Imaanngitsoq sapernavissimammat; Tamanna ingerlanniarneqalermat atugassarisanit tapersersorneqarneranillu annertunerujussuarmik iliuuseqartoqartariaqarsimagaluarpoq. Tamanna aamma aporfissaqarsimavoq. Ilaanneeriarluni »pitsaanerpaaq ajunngitsup akerarisarpaa«, imatut paasillugu aaqqiissut pitsaanerpaaq anguniarlugu imminut ima artukkertigisoqarsinnaavoq sumilluunniit nikeriartoqarani. Aqqutigineqarsinnaassunik tikkuaassaanga taama angusaqarfiutiginianngitsunik, akerlianilli isumaqarfigisannik ineriartornermik pitsaasumik aallartitsissutaasinnaasunik.

201415-imi Danmarks Evalueringsinstituttip meeqqat atuarfiannik nalilersuinersuani suliniummut pisortatut nunami tamarmi illoqarfinni nunaqarfinnilu atuarfiit 12-t pulaarpakka. Minnerunngitsumillu atuartitsinerit malinnaaffigalugit – atuaqatigiinni tamani ilinniartitsisut kalaallit qallunaallu atuartitsinerat. Taamatuttaaq ilinniartitsisunngorniarfik nalilersoratsigu aamma pulaarpara. Nalilersuinernik nalunaarusiani ajornartorsiutit takusimasavut atuarneqarsinnaapput. Allaatigisami uani – inuinnartut allatanni Evalueringsinstituttimi atorfeqarunnaarsimagama – nalunaarusiani tikkuartukkavut nangeqqissanngilakka, taarsiulluguli piviusunik siunnersuusiussallunga.

Isumaliutersuuteqartoq Helene Brochmann inuiaqatigiilerinermi eskimologiimilu cand.mag.

Tunngaviusumik tunngavissaq

Uannut aalajangiisuuvoq kikkut tamarmik peqataanissaat, maannalu sumiiffimminnit kivitseqataallutik. Takorlooraanni atuarfiup ajornartorsiutai tassaasoq saattukujooq angisooq atuarfiup qulaanit matuatut inissisimasoq, ilaasalu teqeqquata ilaanit sapinngisartik tamaat kivinniaraat, taamaallaalli saattukujooq taanna illuanut ueriaannartillugu, sukkasoorujussuarmillu »kivitsiniat« siulliit kisimiillutik kivitsiniarnerminni qasusoortut.

Tamanna peqqissanngilaq!

Taamaattumik aalajangiisuulluinnarpoq kikkut tamarmik ataatsikkut kivitsiniarnissaat. Ilaat ingiinnarunik iperaallutillu oqarlutillu taanna upperinagu imaluunniit kukkusumik iliorlutik, allanut kivitsiniarnissaq ajornakusuulissaaq. Tassami soorunami »saattukujooq« ulluni siullerni 14-ini nikinnavianngilaq. Imaluunniit qaammammi siullermi. Taavalu piumassuseqarnq peerutissaaq, holditut pitsaasumik anrsaaqanngippat. Atuarfiup kivinnissaanut pisariaqarpoq siunissamut ukiorpassuarni ataavartumik iliuuseqarnissaq (atuarfitsialammut pisariaqarpoq tamatigut ataavartumik iliuuseqarnissaq!), tamannali peqatigalugu qularutiginngilara sukkasoorujussuarmik angusanik takusaqassasugut, meeqqat, ilinniartitsisut angajoqqaallu nuannaartut, sumaqatigiissutigigutsigu maanna qanoq pisoqartariaqarpoq – iliuuseqarlutalu.

Tamanna sunik tunngavissaqartippara?

Aap, assersuutissanik pitsaasunik pitsaanngitsunillu. Nunami tamarmi atuarfiit pisortaannik ilinniartitsisunillu oqaloqatiginninnerpassuanni maluginiarsimavara atuarfimmi ataatsimuussuseq tamannarpiaq sumiiffippassuarni amigaataasoq. Amerlasuut isumaqarput namminneq kivitsiniartuartarlutik tamannalu qatsutivillugu, pissutigalugu nikisitsineq ajoramik aammalu alanik kivitsiniaqataasunik takusinnaannginnamik. Ilinniartitsisut isumaqarput angajoqqaat kivitsinianngitsut. Angajoqqaat isumaqarput ilinniartitsisut kivitsinianngitsut. Ilinniartitsisut ilaat isumaqarput ilinniartitsisoqatitik kivitsinianngitsut. Ilaat isumaqarput pisortaq kivitsinianngitsoq. Pisortaq isumaqarpoq ilinniartitsisut ilaat naammattumik kivitsinianngitsut. Kommuninilu sulisut ima ikitsigaat pisariaqavissuinnaat, allaffissornermik suliassat, kisiisa kivissinnaallugit. Taamaasilluni ajortoq qaangeruminaatsoq atugaavoq. Aammattaarli pitsaasunik assersuutissaqarpoq: Kulusummi atuarfiup tamanna takutissimavaa. Nunaqarfiup atuarfiata atuartuni soraarummeernissaat angullugu atuarnermik neqeroorfigai, ukiullu ilaanni nunami soraarummeersitsinermi angusarissaarnerpaasimalluni atuartunilu tamaasa Danmarkimut efterskoleriartissinnaallugit. Tassuunakkut takusinnaavara angusaqartoqarsinnaasoq. Aamma sumi tamaani atuartitsinermik pitsaalluinnartumik klassimillu qularnaatsumik aqutsinermik takusimavunga. Ilinniartitsisut tamakkua tapersersorneqassapput, ilinniartitsisullu allat tamakkua isumassarsiorfigisinnaassavaat.

Maannalu kommmunit ataatsimut suliniuteqarnialerput, taannalu ima angitigaaq tunniusimatitsisinnaassalluni upperinnitsitsillunilu iluatsissinnaasoq. Taanna pillugu immikkoortunik takusinnaasimanngilanga, Qeqqatali Kommuniata nittartagaani oqaluttuarineqarnerani takuneqarsinnaavoq tamanna ilaatigut tunngaveqartoq iPadinik tamakkualu periarfissiissutaannik, aammalu »ilinniartitsisut annertuumik piginnaanngorsarnerisigut«, aammalu atuartitsissutinik nutaanik sananikkut. Tamanna isumalluarnartoqarpoq, kisimiissanngilarli. Suliniutinik qulaaneersunik ilinniartitsisut tigusassaannik tunngaveqarpoq. Tunngaviulluinnartumik isumaqarpunga aamma ataaniit qummut eqqarsassasugut. Meeqqat atuarfiannut attuumassutillit tamarmik aallaavigissagaat qanoq isillutik namminneq allannguisinnaanerlutik – piffissamut ungasissumuinnaanngitsoq, massakkulli. Kommunit suliniutaannaattuunngitsoq, akerlianilli tunngavimmik atasinnaasumik pilersitsinissamut. Imaluunniit allatut oqaatigalugu: Nunatsinni meeqqat atuarfiata kivinneqarnissaa imaqartorujussuussaaq – aammattaarli putui matoorassavagut imarisai annaaneqassanngippata. Putuilu pigineqarput ilinniartitsisuni, pisortani, kommunini angajoqqaanilu. Sinnersaraallugit sammilaariartigik.

Ilinniartitsiut kivinneqassapput

Nalilersuinerit takutippaat ilinniartitsisorpaaloqartoq iluamik suliatigut perorsaanikkulluunniit naammattumik piginnaasaqanngitsunik, namminersorlutik atuartitsinerup pilersaarusiornissaanut ingerlannissaanullu, imaluunniit klassimik, atuartut amerlasuut atuartitsinermik nalinginnaasumik malinnaanissaminnut ajornakusoortitsisumi, aqutsinissaminnut. Taamatut oqanngilanga tamakkua unnerluunniarlugit uparuartorniarlugilluunniit. Taaginnarpakka pissutigalugu isumaqarama tamassuma isummerfiginissaa anguniagalimmillu iliuuseqarfiginissaa pisariaqartoq. Suliniutini nutaani ilinniartitsisut ataqatigiissorujussuunissaat samminiarneqanngippat, assersuutigalugulu tamaasa pikkorissarnernik assigiissunik neqeroorfigisarlugit, suliniut iluatsinngisaannassaaq. Tamatumunnga atatillugu aalajangiisuusumik pingaaruteqarpoq isiginiassallugu ilinniartitsisut pikkorissut tassaasinnaammata kalaallit ilinniartitsisut ilinniarsimasut ilinniarsimanngitsullu, taamatuttaarlu aamma qallunaajusinnaammata allamiuusinnaallutilluunnniit, ilinniartitsisutut ilinniagaqarsimasut ilinniarsimanngitsullu. Taamatuttaaq taakkunani sisamani tamani ilinniartitsisiqarpoq sanngiitsunik.

Ilinniartitsisoqarpat atuartitsinissaminnut kajumissuseqavinngitsunik, tamakkua soorunami atuartitsiunnaassapput. Tamakkua iluaqutigineqanngillat. Ilinniartitsisulli piumassusillit, atortussaminnilli eqqortunik amigaateqaannartut, ilinniagaqartinneqassapput tapersersorneqarlutillu, soorunami atuartut pitsaanerusumik atuartinneqartalerniassammata, aammattaarli ilinniartitsisut tamakkua pigiinnarniarlugit. Puullaaqinartorujussuussaaq klassimi eqqissiviitsumi atuartitsiniarluni, iluamik atuartinneqarsinnaanngitsunik, pakatsinassaqaarlu atuartut atuagarsornikkut qaffatsissinnaanngikkaanni. Tupinnanngilaq napparsimasoqartarpat. Tamanna pikkorissarnermik iPadimilluunniit aaqqinneqarsinnaanngilaq.

Aamma ineriartornissamut erloqinartumik aporfissaavoq atuarfinni ataasiakkaani ilinniartitsisoqatigiit ataatsimoorlutik kivitsineq ajormata. Imminnut – imaluunniit atuarfiup pisortaanik – uggorinninnikkut nukissat siuarsaatissallu annertuvallaat katanneqartarput. Taamaattumik »piginnaasanik annertuumik ineriartortitsinerup« ilaa atorneqartariaqarpoq atuarfinni ataasiakkaani suleqatigiinnermut silaannarmik pitsaasumik pilersitsinissamut. Tamanna piginnaasatigut ineriartortitsinikkut annertunerusumik pissarsiffiussaaq, tassa ilinniartitsisut ataatsimoorlutik noqitsilerunik ilisimasanik pitsaanerusumik avitsalissapput imminnullu isumassarsisillutillu ikiorlutik. Taamaasilluni atuanngitsoortarnerit akunnerillu atuarfissat taamaatiinnarneqartartorpassuit ikilisinneqassapput.

Akunnerit atuartitsiffiusut ataasiakkaat

Tunngaviginiagara tassarpiaavoq Atuarfiup siuarsarnerani qitiusoq tassaasoq akunnerit atuartitsiviit ataasiakkaat. Akunnerni atuartitsiffiusuni ataasiakkaani meeqqat atuarfiat ineriartortinneqassaaq. Tassa imaappoq, akunnerni atuartitsiffiusuni tamavinni. Ullumikkut unammilligassarsuit ilagaat akunnerit atuartitsiffiusut amerlasuut ingerlanneqarneq ajormata – imaluunniit iluamik ingerlanneqarneq ajormata. Akunnerit amerlavallaat taamaatiinnarneqartarput, amerlavallaat taartaasunik iluamik atuartitsineq ajortunik ingerlanneqartarput, akunnernilu amerlavallaani atuartut atuartitsinermik taaneqarpiarsinnaanngitsumik atuartinneqartarput, tassami qanoq pisoqarnissaanik ersarissumik perorsaanikkut aaqqissuussisoqarneq ajormat. Atuartut unammilligassinneqanngillat nikeriarlutillu misigineq ajorput. Ilinniartitsisunit allanit atuartilluarneqartaraluarlutik tamanna pissutigalugu atuarfimmit pissarsiassamissut ilimagisaat aserorneqartarput. Misigisarpaat atuartitsisut tunniusimanngitsut imaluunniit ingerlaffissamik ersarissumik tikkuussinngitsut. Taavami sooq ilinniartitsisoq tusaaniassavaat? Sukkasuumik ajortoq qaangeruminaatsoq atulersarpoq, atuartut atuartinniaruminaatsorujussuanngorlutik, aamma ilinniartitxisunit pikkorissunit. Taavalu akunnerit atuarfiusut ajorsiartortarput. Taavalu – paasiuminartumik! – ilinniartitsisut amerlasyuut piumassuseeruttarput. Napparsimanerit amerlanerulersarput imaluunniit atuartitsineq pimooruppallaarneqarunnaarluni angusaqarnissaq naatsorsuutigineqarunnaarmat, atuartullu tunniusimanissaminnut suli tunngavissakinnerulissapput.

Inuulluarneq ilinniarnerlu

Nalinginnaalluinnarpoq oqartoqartarmat inuulluarneq ilinniagaqarnissamut tunngavissaasoq. Qularnanngilaq atuartut inuunerluttut ilikkaruminaatsitsisarmata. Taamatuttaarli pingaaruteqartigaaq sammissallugu ilinniarnissamut inuulluarneq tunngavissaasoq! Atuartut ilinniagaqanngitsut nuanniilliortarput. Taavalu inuulluarneq ajorput. Meeqqanut uggornanngilaq unammillernissaat. Taamaasiunnginnissaq uggornarpoq. Taamatullu pisoqartarpoq atuartitsineq taamaatiinnarneqaraangat imaluunniit videofilmimik ikkussiinnartoqaraangat. Imaluunniit kisitsissutinik kisitsisiinnarlugit, allattarfissuakkoortitsinissamut eqqissiviilliorpallaaqimmata. Imaluunniit naammattumik ajornassusilimmik suliassinneqanngikkaangata unammilligassaannik.

Kulusuk eqqarsaatigalugu ukiorpassuarni sananermut assassornermullu ilinniartitsisoqarsimapput atuartitami ilungersornissaannik piumasaqartartumik. Isumaqaruni suliatik peqqissaarussimanngikkaat igeqqusarpai aallaqqaataanillu aallarteqqusarlugit. Aallaqqaammut meeqqat paasinartumik kamallutillu pakatsisarput, paasiartulerpaallu nammineq ilimagisaminnit kusanarnerujussuarnik suliarilluagaanerujussuarnillu suliaqartittaleraatik. Taamatut misigisaqarneq allisitsisarpoq. Misigisarlu tamanna meeqqat tamarmik fagini tamani misigissavaat!

Ilinniartitsisut ilinniartitsisunik ineriartortitsissapput

Pitsaasumik atuartitsisinnaassagunik ilinniartitsisut soorunami atorfissaqartitaminnik tapersersorneqarlutillu najoqqutassiorneqassapput. Ataani tikissavara atuarfiup pisortaa atuartitsinermilu atortut nutaat qanoq iliorsinnaanersut. Aammattaarli pineqarpoq suliatigut perorsaanikkullu ineriartornissaq. Tamatumanilu isumaqarpunga ilinniartitsisut aallartillugit (nalinginnaasumik akisullunilu ilinniariaatsimik pitsaanngitsumik) pikkorissartillugit piginnaasaqarnermik ineriartortitsinermut suut tamaasa atorniarnagit, atuarfiit – siuliani taaneqartoq suleqatigiinnermi silaannaq pitsaanerusoq aallaavigalugu – ingerlaannaq eqquttariaqarpaat suleqatigiittut tapersersoqatigiinneq. Tassa imatut, ilinniartitsisut marlukkaarlutik sinnersaraallutik ilinniartitsisoqatimik atuartitsinerat malinnaavigisarlugu imminnut ikorfartoqatigiittarlutik. Soorunami tamanna sinaakkutassiorneqassaaq, attuumassuteqartunut toqqissisimanarluni angusaqarfiullunilu. Perorsaanerli klassimillu aqutsineq pineqartillugu pitsaalluinnartuuvoq klassimi sulinermik ingerlatsisimnasumit siunnersorneqarnissaq, nammineq pikkorissarnermit paasisat atorlugit atuartitsiniarnerminngarnit.

Suleqatigiiaat allat tamangajammik taamaanneq ajortut ilinniartitsisut kisimiillutik sulisarput, ilinniartitsisoqataasalu, ulluinnarni (immaqa) suliaminnik oqaloqatigisartagaasa iluamik ilisimaneq ajorpaat atuartitsinertik qanoq ingerlattarneraat. Ilinniartitsisullu qassit ilinniartitsisoqamminnik avitserusussappat klassertik aqussinnaanngikkunillu? Inuussutissarsiutini allani amerlanerpaani sammisaqaqatigiiffinnik suleqatigiittoqartarpoq, imaluunniit pisisartoqartarput (inersimasunik), suliaminnik qanorlu inerneqarneranik malinnaajuaannartunik. Taamaattumik toqqaannarnerujussuarmik ataavartumillu ikorfartorteqartarput. Ilinniartitsisumut killissamik qaangiinerussaaq inersimasumik allamik malinnaavigineqarneq, tamannali pisariaqarpoq ineriartussagaanni. Aammami ilinniartitsisup akunnerit atuartitsiffiit kisimiilluni akisussaaffigai, tamannalu pissutigalugu atuarfiit napparsimasoqarneranik sunnertiasuupput. Peqqissaasoq perorsaasorluunniit napparsimappat suleqatai ulapinnerusariaqarput, neriunartumillu napparsimasut meeqqalluunniit ataatsimik amigaateqartoq malugissanngilaat. Ilinniartitsisoq takkutinngippat immaqa meeqqat 20-t akunnermi tassani atuartinneqanngitsuussapput. Taamaasilluni misigisarput atuarneq pingaaruteqanngitsoq. Tamanna toqqaannartorujussuarmik pitsaanngitsumik kinguneqartarpoq.

Ingerlaffik tapersiinerlu

Nunatsinni meeqqat atuarfiata kivinneqarnissaani atuarfiit pisortaat taaneqarsimanngillat, tamakkuli aamma qitiusumik inissisimapput. Ilinniartitsisut kivinneqassappata atuarfiup pisortaa sinaakkutassiuissaaq, atuarfimmut ataatsimut isigalugu ilinniartitsisunillu ataasiakkaanut. Taamaasiorsinnaassaguni aalajangiisuulluinnarpoq atuarfiup pisortaata perorsaatutut aqutsinissaa. Tassa imaappoq, akuttunngitsumik – soorlu ukiumut ataasiarluni – ilinniartitsisut tamaasa atuartitsinerat malinnaavigisarlugu tamannalu malillugu siunnersuisarluni. Nakkutilliiniarani, ilisimaniassagamiulli ilinniartitsisut ataasiakkaat qanoq sulinersut. Taamaasiunngikkuni pisortaq atuarfiup atuartitsineranut, imaluunniit ilinniartitsisup atorfissaqartitaanik piginnaasanik ineriartortitsinermut isumassalimmik akisussaaffimmik tigusisinnaanngilaq.

Tamatuma saniatigut pisortaq kulturimik tunniusimasumik pilersitsissaaq, tassuuna ilinniartitsisut atuartullu misigisimassallutik ataatsimooqatigiinnermi pisussaaffiusumi peqataallutik, kikkut tamarmik takuneqarlutillu pingaarutilimmik inissisimaffianni. Pisortaq pikkorissoq pitsaassusiliissaaq, sulisuminut atuartuminullu ersarissunik naatsorsuutigisaqarluni. Kivitsinerlu aallartissagatsigu pisortaq aamma manna tikillugornit qaffasinnerusunik naatsorsuutigisaqassaaq. Tassa takkuttarnikkut, tunniusimanikkut suliatigullu piginnaasakkut. Pisortap naatsorsuutigisat oqaasertalissavai, naammassineqanngippatalu ingerlaannaq malitseqartissallugit. Pisortarli sulisuminik naalakkersuiinnassanngilaq. Perorsaanertorpiaq, tassa pineqartarmat meeqqap siuani, saniani tunuanilu ingerlasoqassasoq, taava pisortaq ingerlaffimmut tikkuussissaaq, ilinniartitsisuni suleqatigalugit tapersersorlugillu. Ilanngullugu aamma ileqqut piviusuulluinnartut upperaakka, assersuutigalugu pisortap ullut tamaasa matumiilluni kikkunnik tama nik, meeqqanik inersimasunillu, assamminnittarnera. Ullaat tamaasa erinarsoqatigiittarneq, pisortap kikkut tamaasa kumoortarlugit, atuartullu annikitsumik ilanngussisarlutik, erinarsugassaq assigisaaluunniit toqqartarlugit. Imminut takusaraanni peqatigiikkusukkaannilu taava kikkut tamarmik peqataarusulissapput pitsaanerpaamillu iliuuseqarusulissallutik.

Pisortat perorsaanikkut tapersersorlugit

Pisortat annertuumik suliassaqarput, tamatumanilu aamma tapersersorneqassapput. Meeqqat atuarfiannik nalilersuinerup takutissimavaa kommunit atuarfinnut perorsaanikkut akisussaaffitsik kivissimanngikkaat. Ilaatigut pineqarpoq kommunit pingaartumik Sermersuup avataaniittut sulisussaaleqisorujussuusut. Sulisut sulisorineqartut allaffissornerinnavimmi suliassat kisiisa angumerisinnaavaat. Tamatuma kingunerisaanik atuarfiit ingerlaffilerneqarnissartik amigaatigaat, pingaartumillu atuarfiit pisortaat tapersersortissaminnik amigaateqarput. Maanna kommunit ersarissumik sorsuuteqarnialerput nutaamik suliniuteqarlutik. Isumaliutigineqareersimanngippalli isumaqarpunga kommunit tallimat sapinngisamik sukkanerpaamik tamarmik perorsaanikkut siunnersortimik atorfinitsitsissasut, taannalu kommunimi atuarfiit pisortaannut taamaallaat ikorfartituisuitut tapersersuisutullu atorneqassaaq. Siunnersorti kommunimi atuarfinni tamaniittassaaq sivikinnerpaamik ukiumut sapaatip akunnera ataaseq atuarfiit iluamik ilikkarniarlugit, ukiumullu arlaleriarluni sivikitsumik tikeraartassallugit, ilinniartitsisut ataatsimiinnerini, siulersuisut ataatsimiinnerini il.il. peqataasarluni. 200 millioner koruuninik atugassaqarluni tamanna akissaqartinneqassaaq. Tamanna pingaaruteqartorujussuuvoq, tassa atuarfiit pisortaat Atuarfiup siuarsarnerani qitiulluinnartumik inissisimammata, tamarmilu atuarfimminni kisimiissanngillat, ingerlaffeqassappulli, ikorfartorteqassallutik qulaanillu tapersersorneqarlutik.

Atuartitsinermi atortut nutaat

Aallaqqaataani oqaatigaara ilinniartitsisut assigiinngitsorujussuarnik tunngavissaqartut. Piginnaasanik ineriartortitsinissaq suleqatigiillu tapersersoqatigiinnissaat aamma taaneqarput. Tamakkuali sukkasuumik naammassusilimmik kivitsinissamut naammassanngillat, allannguutit naammattumik maluginissaannut pitsaasumillu ingerlalernerup aallartinnissaanut.

Taamaattumik namminersorlutik oqartussani perorsaanikkut siunnersortit atussavagut. Taakkua ukiunin aggrsuni suliassaasa – kissaatiginartumik Ilinniarfissuaq suleqatigalugu – pingaarnersarissavaat atuartitinermi atortunik suliarinninneq, peqqissaartorujussuarmik atuartitsinermut najoqqutassartallit, akunnermiit akunnermut pilersaarusiornertallit, klassini tamani faginut tamanut. Atuakkat kusanartuussanngillat, pdf-t naammapput naammassineqaraangata nittartakkami aaneqarsinnaasut – tamatumanilu iPadit nutaat iluaqutaalluarsinnaapput. Ilinniartitsisunut videot aamma pitsaasorujussuusinnaapput: Atuartitsilluarnernik ilinniarfigineqarsinnaasunik imallit.

Pingaaruteqarpoq atuartitseriaasissanik peqqissaartumik aaqqissuussaasunik allaaserineqarsimasunjillu sanasoqarnissaa, ilinniartitsisup nalornisup ilinniartitsisulluunniit ilinniarsimanngitsup atorsinnaasaanik, oqaasertalersuinnarneqanngitsunik suliassartalersorneqaannanngitsunillu, aammattaarli gruppimi sulinermut ilitsersuutitalinnik, atuartunut apeqqutitalinnik, isumaliortitsisunik nammineerlunilu eqqarsartitsisunik, atuartitsinerup assigiinngisitaarnnissaanik takussutissartalinnik, suliap ilanngunneqarnissaanut isumassarsianik il.il. imalinnik. Qularnanngilaq ilinniartitsisut siunnersortillu ilaasa tamakkua »naammasseriigaavallaartutut« isigissagaat, taamaasillunilu ilinniartitsisut suliaminnik tulluusimaarnerannik, naliliisinnaassusiannik periutsinullu kiffaanngissuseqarnerannik innarliisutut. Tamakkuli neqeroorutaannaassapput.

Soorunami ilinniartitsisut amerlasuut atuartitsinertik namminneq aaqqissuussinnaallugulu aaqqissuukkusussavaat, tamakkualu taamaasiussapput. Nassuerutigigaannili ilinniartitsisut ilaasa tamanna saperaat piffissarlu ungasinnerusoq isigalugu qanoq ilinniartinneqarsinnaanerannik takorluugaannarnik saqqummiussinani, tamakkua massakkorpiaq suliassaminnik pitsaanerpaamik naammassinninnissaannut tapersersorneqassapput.Tamatumunnga atatillugu sapaatip akunnera ataaseq pikkorissartinneqarneq aalajangiisuusumik assigiinngisitsinavianngilaq, tassami atuagarsornikkut paasisat piviusumik piviusunngortinniarnerat ajornakusoortorujussuuvoq, suliassamut sungiussilluareersimanngikkaanni. Sapaatillu akunnerani ataatsimi amerlajaanik sungiusarnissamut piffissaqanngilaq. Taamaattumik »atuartitsinermi ineriikkanik« tamakkuninnga peqassaagut, taakkunatigut minnerpaamik suliamik ingerlatsinissaq perorsaanerlu qulakkeerneqassammata.

Angajoqqat aammaarlugit

Untritilippassuariarluni oqaatigineqartarsimavoq angajoqqaat meeqqamik atuarnerat tapersersussagaat, tamannalu maani aamma oqaatigineqassaaq. Tassami soorunami ataatsimut isiginninnermut ilaavoq, aammalu eqqortuullunilu pingaaruteqarluni angajoqqaat isumagisassagaat meeqqat piffissaq eqqorlugu innartarnissaat, ullaakorsiortarnissaat atuagaasivitsillu eqqortunik immertarnissaat. Taava Atuarfiup siuarsarnera sukkut assigiinngisitsissava? Aap, angajoqqaanut neriorsuuteqassaagut oqaluttuuttassagivut takutillugillu nutaamik pisoqartoq.  Tamanna meeqqaminnit tusaasinnaassavaat, qitornaat atuarfimmit angerlarlutik misigisaminnik oqaluttuaraangata. Namminnerlu misigissavaat angajoqqaanik ataatsimiititsisarneq soqutiginarnerujussuanngorsimasoq imaqarnerujussuanngorlunilu, klassimi inuulluarneq unammilligassallu oqallisigisarlugit. Immaqa aamma angajoqqaanik ataatsimiititsinermut najoqqutassiorneq, tassa qanoq isilluni pitsaanerpaamik ingerlanneqarsinnaanersut, isumassarsiatsialaasinnaavoq? Angajoqqaanik ataatsimiititsinerit ima pitsaatigilissapput peqataanngitsoornikkut pingaarutilinnik arajutsisaqartoqartassalluni! Taavalu angajoqqaanit naatsorsuutigisinnaalissavarput neriorsoraatigut atuarfik sapinngisaminnik tapersersoraat.

Qulaanit ammut, ataanit qummut

Nunatsinni meeqqat atuarfiata kivinneqarnera oqaatigineqarpoq annertuunik sammisaqarluni suliniutaasoq, qularnanngitsumik isumaliutigilliuakkanik tunngavilersorluakkanillu. Maanna aalajangiisuussaaq tamanna neriuutigisanut tamanut nivinngaviuinnassanngitsoq, atuarfimmi qanoq pisoqarnissaanik utaqqiitigaluni: iPadsit atulernissaat, pikkorissartitsinerit il.il. Eqqarsartariaaseq arlalissuariaqalunga takusarsimasara qimassavarput, tassa atuarfik aatsaat pitsaanerulersinnaasoq suut pisariaqartut – tamatigut allat isumagisassaattut taaneqartartut – inissinneqareerpata. Taamaattumik atuarfinni tamani ilinniartitsisut pisortallu Atuarfiup siuarsarneranik isiginninnertik oqaasertalissavaat – kivitseqatigiinnissamillu imminnut neriorsorlutik. Atuarfiup siuarsarneqarnera atuarfinni tamani, klassini tamani akunnernilu tamani ingerlanneqassaaq, annikitsumik aallartilluni, aaasakkullu atuanngiffeqareerpat aallartissalluni!

Uani ataani aviisimut Sermitsiamut digitaliusumut isissutissarsisinnaavutit:

Velkommen til debatten
  • Sermitsiaq.AG ønsker en konstruktiv og god debattone blandt vores læsere uanset uenigheder. Overtrædelse af vores debatregler kan føre til udelukkelse.
  • Anmeldelser af grove kommentarer kan ske ved at klikke på "rapporter" eller ved at ”markere som spam”.

Forsiden lige nu

SENESTE NYHEDER