Aaqqissuisuuneq innersuussivoq: Atlanti qulaallugu timmisartunut mittarfik “#2810meterit”

Ilaasa eqqumiigissavaat sooq 2810 metererpiaat pineqarnersut. Tassungali pissutaarpiarpoq Kangerlussuarmi mittarfiup 2810 meteriunera. Mittarfik, Kalaallit Nunaannut isaaviup pingaarnersaata Nuummi mittarfimmit taarserneqartussatut eqqarsaatigineqartoq. Staffeldtip nalunaarusiaa 1991-imeersoq. Soorlu Islandi 350.000-nik innuttaasoqartoq taakkua Keflavikkeqarput.

Aamma ukiuni arlalinni, 1996-iminnganeeqqooqaaq siumut 2007 tikillugu, Nuuk Kommuniata Akiani mittarfik 2800 meterinik takissusilik tunngavilersuutigisarsimavaa, aamma taamaappoq sulilu taamaalluni Nuup kujataani Angisunnguami aaqqiissutissatut saqummiunneqartoq. Angisunnguaq = Qeqertaq qeqertaqatigiinnit anginerusoq. Naalakkatta nunarsuarmik pinngortitsinermini qularnanngitsumik qeqertaq Nuup mittarfissaatut pilersissimagunagaa. Mittarfik aamma 2200 meterinik takissusilik mittarfittut nutaaliaasutut nunarsuup sinneranut atassuteqarfittut naappallaarmat. Kommunimmi tunngavilersuutigaa, mittarfimmik maannamut atuuttumik talliliineq illoqarfimmut ajunaarutaarujussuassasoq. Ilumoorluinnartumik oqalupput. Ukiuni qulingiluani taamannak oqaluttoqarpoq, susoqaranili. Aamma ajunaarnersuarnik pisoqanngilaq.

Norge avannaani Hammerfestimi susoqarnera ukiorpassuarni malinnaaffigaara. Tamaani 800 meterinik takissusilimmik mittarfeqarput. Taanna Nuummi mittarfittulli qaqqamut qanittumik inissisimavoq, aamma aqqarsarnernik silaannaallu aalarulunneranik annertuumik sunnigaasarpoq. Eqqoqqissaartumik saqqummiussiumallunga mittarfik assingusumik 05-23-mik sammiveqarpoq. Akuttunngitsumimmi Norgemi mittarfiit ulorianarnersaattut oqaatigineqartarpoq. Hammerfestip mittarfiani Dash-8 100-it arlaleriarlutik ajutoorujussuarnerisa kingorna, pingaarnertut 2005-imi maajip aallaqqaataani ajunaarujussuartoqarnerani aalajangerneqarpoq mittarfik allamut nuunneqassasoq.

Tassunga atatillugu Trondheimimi anorit pillugit immikkut ilisimasalik Sintef issuassavara, taanna Finnmark Dagbladimut ulloq 16-02 2006 ajunaarnermut atatillugu misissuinerni oqarpoq: ”Erseqqissumik oqaatigineqartariaqarpoq mittarfiit qaqqanut qanittumik inissisimasut silatussuseq tunngavigalugu tamaannga inissinneqarsimanngillat.”

Hammerfestimi Mittarfik mittarfiuvoq angallaffiusorujussuaq. 2012-imi ilaasunit 120.000-nit aqqusaarneqarpoq. Isumaqarpunga 2016-imi ilaasut 160.000-nngorsimasut. Tassa ukiut tamaasa Kangerlussuarmik atuisartut marloriaatingajaat. Qularnanngilaq Hammerfestimut kujammut 15 kilometerinik ungasissusilimmi Grøtnesimik atilimmi nunamik immiinikkut mittarfik nutaaq angisooq suliarineqartussaassasoq. Misissuinerit kingulliit naammassiartorput. Tassunga ilanngullugu mittarfiup takissusissaa. Kisianni sumiiffimmi tallineqarsinnaanngorluni inissinneqassaaq.

Nuummi assingusumik ajunaarnermik imaannaanngitsumik pisoqarpoq tallimanngorneq marsip sisamaat 2011, Air Icelandip timmisartuutaata minneranut imaluunniit meriaraluarneranut atasumik. Tamanna Nuummi aamma Københavnimi mittarfinnut akisussaasut eqeersaatigisimassagaluarpaat! Taakkununnga ilanngullugit politikerit. Immikkut ittumik itisoorujussuarmik sinissimanngikkaanni! Ajoraluartumik ajunaarneq aatsaat pivoq Angallanneq pillugu isumalioqatigiissutarsuup nalunaarusiani naqitertissallugu nassiukkaalu. Naluneqanngitsutut nalunaarusiaq apriilip aallaqqaataani 2011 tamanut saqqummiunneqarpoq. Ajunaarneq siusinnerusukkut pisimasuugaluarpat, nalunaarusiap inerneranut sunniuteqarsimassaqqooqaaq.

Nuummi mittarfiup Angisunnguamut - naleqqunnerujussuarmut - nuunneqarnissaa piunnaarlugu, paarlaattuanik talliniarneqalerpoq. Taamaaliortoqalerpoq naak ”mittarfiit qaqqanut qanittumik inissisimasut silatussuseq tunngavigalugu tamaannga inissinneqarsimanngillat” oqartoqartaraluartoq.

Kisianni annertuumik ajornartorsiutaavoq 2200 meterit sinnerlugit tallineqarsinnaannginnera. Imaakkamimi, siunissami timmisartut unammillernermik tunngaveqarluni, billitsit akikinnerit pissutigalugit il.il., sapinngisamik annerpaamik nukissamik atorluaasinnaasariaqassapput, tamannalu imannak pissalluni ingerlaarnerup nalaani motoorit sapinngisamik orsussamik annikinnerpaamik atuisinnaaqqullugit ilusilersorneqassallutik.

Soorunami taamaaliornissamut mittarfiit takinerit pisariaqartinneqassapput. Air Greenlandip Airbus 330-200-iutaa, imaassinnaavoq akunnernik amerlavallaanngitsunik timmisimasoq, kisianni taanna 1998-imeersuuvoq, aamma qangarsuarli timmisartunit nutaaliaanerujussuarnit nukissamillu atuinikitsunit qaangerneqarsimavoq, taamaattut aallarsarnissamut mittarfinnik takinerusunik pisariaqartitsipput. Qularnanngilaq Angisunnguami mittarfik 2200 meterinik takissusilik timmisartunut sarpeqanngitsunut akunnattumik angisussusilinnut unammillernarsinnaassasoq. Unammillertaasinnaasut, Nuummut timmisartuussinernik ingerlatsiumasut, mittarfimmik nutaaliaasumik peqalissagutta, qularnanngitsumik timmisartunik nukissamik atuinikitsunik nutaaliaasunik atugaqarusussinnaapput. Taamaaliornikkut billitsinik akikinnerusunik neqerooruteqarsinnaassagamik. Mittarfimmik 2200 meteritut takissusilimmik peqarnikkut tamanna pinavianngilaq.

Angallanneq pillugu Isumalioqatigiissitarsuup nalunaarusiamini timmisartut teknologiiannik nutaamik ineriartortitsineq eqqaallatsiarpaa. Nuummi mittarfimmik 2200 meterisut takissusillimmut talliliinerup saniatigut, Angisunnguami mittarfik 2200 meterisut takissusilik aamma pineqarpoq. Aamma Angisunnguami mittarfik 3000 meterisut takissusilik. Angisunnguami mittarfik 2200 meterinik takissusilik 2011-mi inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu imminut akilersinnaassimavoq. Tassunga ilanngullugit aqquserngit attaveqaataasut, Siorarsiorfimmut sullorsuaq, Aqissersiorfik aamma Tartunnguaq aqqusaarlugit Angisunnguamut sullorsuaq. Aamma eqqaaneqassaaq Siorarsiorfimmit Angisunnguaq tikillugu kangerluup naqqa tamakkerlugu misissorneqarnikuummat, taamaattumik qaqqap naanera sumiittoq nalunngilarput aamma taamaattumik immap iluani sullorsuaq qanoq ititigisumi inissisimassasoq nalunatigu.

Tamannalu aarlerinartuunngilaq. Ilanngullugu norgemiut ingeniørgeologit sumiiffimmik misissuisimapput qaqqarlu naleqquttuunerarsimallugu.

Angallanneq pillugu ataatsimiisitaliarsuup nalunaarusiamik tunniussinerata kingorna Qinngutta ineriartortinneqarnera naammassineqarluinnangajassimavoq, aamma Kommuneqarfik Sermersooq illoqarfimmik ineriartortitsineq pillugu Siorarsiorfimmik sanaartugassatut pilersaarummik saqqummiussivoq, pilersaarusiaq taanna aqqutigalugu Nuummi 2030-mi innuttaasut (immaqa) 30.000-nngussallutik. Taanna aqqutigalugu kujammik aaqqiissutissap inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqqutissartai qaffapput. Immaqa siullermik mittarfik 2400 meterisut takissusilik eqqarsaatigalugu. Qularnanngitsumilli tamanna misissorneqarsimagunanngilaq mittarfinnik allanngortiterinissamut pilersaarummik suliaqarneq sioqqullugu!

Maannamut mittarfeqarfiup inigisaa inissianut- aamma inuussutissarsiortunut sanaartorfigineqarpat, kujammut sanaartornermut aningaasalersueqataasinnaasunik pilersitsisoqassaaq, inuiaqatigiit aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugu nali suli malunnaateqarnerusumik qaffasinnerussalluni. Air Greenlandip hangariutai timersortarfittut atorsineqarsinnaassapput, saqqummersitsivittut imaluunniit inuussutissarsiortunit aningaasarsiorfiulluartunit. Aningaasalersuineq pillugu Sermitsiaq 17-11-2017 takuuk.
Nuup eqqaani 2810 meterisut takissusilimmik mittarfeqarnikkut, Kangerlussuarmisut, soorunami USA-p sakkutuuisa timmisartorsuinut angisuunut piumasaqaatit naapertuutissagaluarput. Taamaaliornikkut 1991-imi isumaqatigiissummut piumasaqaatit Nuup eqqaani Angisunnguami mittarfiliornikkut naammassineqassagaluarput. Naak soorunami soqutiginassagaluartoq paasissallugu amerikamiut qanoq takorluugaqarnersut?

Nuummi mittarfiup tallineqarnerani ajunaarutaasussaq ilaatigut tassaavoq, Quassussuup ilaa 6-700 meterimik takissusilik qaartinneqartariaqassammat, qaqqamit 25-30 meterisut portussusilimmit ammut sivingasumik iigaasanngorlugu. Taavalu mittarfiup naaneri aamma mittarfiup kitaatungaa ammut sivingasoorsuanngortussapput. Naatsumik oqaatigalugu isigiuminaassaqaat. Ilami amiilaarnassaqaat! Sivingasoorsuillu ilumoortumik ulorianartorsuussapput, timmisartumik assersuutigalugu Airbus 330-200-mik, sinaatigut nakkartoqassagaluarpat. Timmisartoqarfik ulorianarluinnartoq pineqassaaq assorsuaq tusaamanerlugaasoq!

Kalaallit Airportsinit oqaatigineqarpoq, mittarfimmut 2200 meterisut takissusilimmut immiisinnaajumalluni qaqqaq seks millioner kubikmeteri qaartinneqartariaqassasoq. 2006-imi naatsorsorneqarpoq, Angisunnguami seks millioner kubikmeterit aamma qaartinneqartariaqassasoq, mittarfimmik 3000 meterimik pilersitsiumalluni. Aamma Nuummi tallissutissamut atatillugu qaartiterinissat unnuakkut ingerlanneqartariaqarumaartut, mittarfik ulluunerani atorneqartarsinnaaqqullugu. Kisianni Angisunnguami qaartiterinerit ulloq unnuarlu ingerlanneqarsinnaassassapput sanilinik eqeersaanngikkaluarluni. Angisunnguani mittarfiup naammassinissaata tungaanut ajoqusersorneqarani sulisoqarsinnaassaaq. Immaqa aamma ulluunerani sulineq pissutigalugu akikinnerusumik aarlerinannginnerusumillu ingerlatsisoqarluni! Aamma sulisunut atugassarititaasut eqqarsaatigalugit.

Qularutigineqartariaqanngilaq qaqqaq sivingasoq 600-700 meterisut portussusilik Quassussuup ilarujussuata qaartiterneqarneratigut pinngortoq – mittarfiup sinaani minnermut tinginermullu akornutaasinnaasunik peersitsiniarluni pilersinneqartoq – mittarfiup eqqaani silaannaap aalarulunneranik nutaanik ilapittuutaasunillu pilersitsisoqassasoq. Taamaappoq aamma mittarfimmut nutaamut atatillugu sanaartukkat nutaat, kiisalu mittarfiup avannamut isuani Parnaarussiviup tungaanut sanaartukkat pissutaallutik. 2012-imi anorip sakkortussusianik uuttortaaneq mittarfimmut 1799 meterisut takissusilimmut aamma Quassussuup ilarujussuanik qaartiterneqarsimanngitsoq tunngavigalugit ingerlanneqarput. Ilisimasakkalu naapertorlugit nunap pilersitaanik silaannaap aalaalunnera qatsissutsimi aamma atuuttoq, uuttortaanermi sammineqanngilaq. Nuummi tallissummut assigiinngissutsimut nalunaarsukkat kusassaalluni qalipakkatut sunniuteqarput. Suli silaannaap aalaalunnera piussaaq. Aamma anorip saneqqianarnera pissutigalugu ulluni 15-20-ni mittoqarsinnaasannginnernut taaneqartunut tunngassuteqarpoq. Silap pissusiata allanngoriartorneranut atatillugu, silap pissusiata sakkortunerulernissaa masannarnerulernissaalu naatsorsuutigineqarput. Aamma silap pissusiata sakkortunerulernera pissutigalugu silaannaap aalaalunnerunera. Silap allanngorarnera pillugu allaaserisaq takuuk AG 17. maj 2017, qup. 23. Ullunik 20-nik amerlanerusunik matoqqasariaqarneq ingasappallaarpoq.

Tassunga malugineqassaaq Angisunnguami silaannaq aalaruluttuunngimmat. Aamma CAT III-mik peqarneq pissutigalugu pujorluaraluartumiluunniit mittoqarsinnaassaaq. Silap allanngorassusia naatsorsuutigineqassaaq minnerpaamik 98%-iussasoq. Silaannaap masannarnerulerneratigut mittarfiit isugutannerit aamma akulikinnerusumik pujortartut naatsorsuutigineqarsinnaassagunarput. Aamma Nuummi tallissutissap inaani!
Aamma mittarfinnik nutaanik sanaartortoqassaaq piffissami mittarfinnik nutaaliaasunik sanaartornermi tunngavissatut pilersaarusiorneq Kalaallit Nunaanni atulersinneqarsimannginnerata nalaani, taannalu annertuumik ajornartorsiutaassaaq. Danmarkimi EASA atuuppoq, tassaavoq EU-mi mittarfinnut inatsisit, IATA-mut tunngatillugu taanna arlalitsigut sukateriffiusimavoq.

Aamma Norge Islandilu EASA-mut ilaapput EØS-imut ilaasortaanertik pissutigalugu. Taamatuttaaq USA-mi aamma Canadami inatsisit immikkut sakkortusisat atuupput. Kalaallit Nunaanni EATA sioqqullugu atuuttut pisoqqat maanna suli atorneqarput. Mittarfiit isuisa kingorna 300 meterit RESA, qularnanngitsumik piumasaqaataassapput. Mittarfiup naanerata kingorna 720 meterini mittarfiup qullingi (killissaq). 300 meterit taakkua atulersinneqarsimapput pissutigalugu timmisartut amerlavallaat mittarfiit naaneri qaangerlugit sisusarsimammata. Soorunami Nuummi tallissutip innaqqissortassaani taamaattut ajorluinnartumik kinguneqarsinnaassapput, taakkua 70-80 meterit missaannik takissuseqartussaagamik. Oqartoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni silaannakkut timmisartorneq pillugu inatsisit pisoqalisut atorlugit mittarfinnik ittangasunik sanaartortoqassasoq. Soormi inatsisinik nutaanik atulersitsisoqarpat, soorlu nunani sanilerisani taamaaliortoqarsimasoq, taava mittarfinnik ullutsinnut naleqquttunik sanaartortoqassaaq. Silaannakkut angallanneq nunat tamalaat akornanni ingerlatsineruvoq!

Tassunga eqqaassavara Norgemi Silaannakkut angallanneq pillugu nakkutilliisut 2001-imi tuluit siunnersortaannik atugaqarlutik norgemi mittarfiit tamaviisa aarlerinaatigisinnaasaannik naliliinermik ingerlatsisoqarnera. Taassuma inerneraa 2006-imi Norgemi silaannakkut angallanneq pillugu inatsit nutaarluinnaq sakkortoorlu atulersinneqarmat, taanna aqqutigalugu ajunaarnerit Europami ajunaartarnerit appasissusiattut appartinniarneqarput. Aamma isumaqarpoq, sillimaniarnermut atasumik mittarfiit naatsut isui tamarmik 150 meterinik tallineqartut. 30 meterinit 180 meterinut. Kalaallit Nunaanni 30 meterit atorpagut. Mittarfinnut anginernut piumasaqaat 300 meterinngorpoq. Maannakkutut 60 + 90 meteriunatik.
”Mittarfissualiornissamut” tunuliaqutaasut allaanngilaq Angallanneq pillugu Isumalioqatigiissutarsuup nalunaarusiaanik atuarsimanngitsut.

Mittarfissualiornissamut pilersaarut kikkunnut tamanut juullimut tunissutaavoq. Akiligassaanngortitaq. Puuiaanermi paasineqassaaq Kalaallit Nunaannut tamarmut ilumut uumissuilluni tunissutaasoq. Kalaallit Nunaanni kikkut tamarmik akiliuteqartussaassapput. Ilulissani takornariartitsinermik suliallit silatuut oqarput, mittarfik 1199 meterinik anginerunngitsoq pisariaqartinneqartoq. ” Ikinnerit amerlasuunit pitsaanerupput”. Aamma takornariartitsisarneq qaammatini pingasuni sivisussuseqarpoq. Kisianni mittarfik angisooq ukioq naallugu akilersorneqartariaqarpoq. Tassa taama Angallanneq pillugu Isumalioqatigiissutarsuaq aamma naliliivoq innersuussillunilu.

Aamma Qaqortumi mittarfik sooq kajuminnassava allanngorassutsip kisitsisitaa 75 %-iusoq, uffalu Narsarsuarmi allanngorassutsip kisitsisitaa 86%-iusoq. H.C. Andersenip oqaluttualiaatut pissuseqarpoq: Ittu qanorlunniit ilioraluarpat ajornavianngilaq”. Ittu niuffattunukarpoq nersussuarmik nassarluni angerlaassaraali iipilit asiunikut.

Aqqusinniorniaritsiila. Siullermik Narsarsuarmit Narsamut, Ikermit ikaartaat, Killavaat Alannguat sinerlugu Qaqortumut. Soorlu Kommune Kujalliup nittartakkamini saqqummiussaanut assingusumik. Twin-Otterit ujaraaqqanik mittarfissat 650 meterisut takissusillit sanaartorsigik, minnerunngitsumik Nanortalik eqqarsaatigalugu. Taakkua tamarmik nunaqavissunit suliarineqarsinnaapput. Aamma silaannaap allanngorassusia pitsaanngitsoq pissutigalugu Nuummi, Keflavikimi imaluunniit Københavnimi unnuisarnerpassuit akitsorsaataasaqisut pinngitsoorneqassapput.

Maannamut mittarfiliornissamut pilersaarummi tunngavissat qulaajarneqanngitsut amerlavallaarput.

Periarfissat naammattumik misissorneqarsimanngillat aamma ingerlatsineq matoqqavallaamik ingerlanneqarpoq!

Kalaallit Airportsini siornatigut siulersuisunut siulittaasuusimasup Leo Larsenip piffissami sivikitsunnguami atuulluni taamaatinneranut pissutissaqarsimavoq.

Inuttut atukkat pissutigalugit?

Aviisi uani pisiarineqarsinnaavoq:

Sermitsiaq Uge 41 2018

Klik her for at læse