Kuannersuit pillugit isumaqatigiissitsiniarnermi suliami paasisaqarfiit ajornartorsiutitaqartut

Naalagaaffiup eqqartuussiserisua Namminersorlutik Oqartussat Danmarkimilu oqartussaasut sinnerlugit Australiamiut aatsitassarsiornermik ingerlatseqatigiiffianit Greenland Minerals/Energy Transition Mineralsimit piumasaqaat tunngavissaqanngivitsutut nalilerpaa, tassalu Kuannersuarni piiaanissamut akuersissuteqarnissaq – imaluunniit 76 milliardit koruuninik taarsiivigineqarlutik – naalagaaffiup tapiissutinngorlugit ukiut 20-ngajaat tapiissutit nalingi.

Suliami allassimasut naapertorlugit isumaqatigiissitsiniarnermik suliaq Danmarkimi Kalaallillu Nunaanni inatsisitigut maleruagassanut akerliuvoq kiisalu ingerlatseqatigiiffiup nalunaarutigisimasaatut ujaasinissamut akuersissummi piumasaqaatini allassimasutut aaqqiagiinnginnerup aaqqinnissaanut aalajangersakkamut akerliulluni. 

Isumaqatigiittoqarnissaa kajumissaarutigigaa

Juunimiilli Danmarkimi eqqartuussissuserisoq illersuisoq Poul Hauch Fenger tusagassiuutinit angisuunit arlaleriarluni issuarneqarpoq nunat tamat akornanni inatsisilerinermi immikkut ilisimasaqartutut arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsutut suliami oqaasii pillugit. Taanna naapertorlugu oqartussaasut ajorluinnartumik suliami inissisimapput, arlaleriarlunilu Kalaallit Nunaat kajumissaarsimavaa ingerlatseqatigiiffik isumaqatigiissuteqarfigeqqullugu.

2023-imi juunimi KNR-imi issuarneqarpoq: ”Ernumassutissaqartoq eqqortuuvoq. Uanga ernumasupilussuussagaluarpunga, Kalaallit Nunaanni naalakkersuisuusuuguma. […] Imminut aperisariaqarpugut, nalaatsornerinnaanersoq maani inatsisit taamanikkorpiaq takkummat Kalaallit Nunaanni naalakkersuinikkut maannakkutut sammivigineqartoq aallartittoq. Matumani kinaassusersiunngilluinnartariaqarpoq oqarlunilu tamanna nalaatsornerinnaasimagunanngitsoq”, nalilerpaalu ”Aningaasaleerusussinnaasut angisuut Kalaallit Nunaannit qimaatinneqassasut, inatsiseqarnikkut politikkikkullu silaannaq imaappat suliffeqarfittut inatsisit neriorsuutigineqartut tatigineqarsinnaanngitsut”.

Akiligassaq milliardilikkaaq Danmarkimut

Juulimi 2023-mi DR-imut oqarpoq: ”Qularutissaanngilaq isumaqatigiissitsiniarnermi dommerit isumaga malillugu Australiamit aatsitassarsioqatigiiffik ilalissagaat. […] Siulliullunga kalaallit naalakkersuisuinut innersuussissaanga Australiamit aatsitassarsioqatigiiffik isumaqatigiissuteqarfigissagaat misissorlugulu una aaqqiagiinngissut aaqqinneqarsinnaannginnersoq isumaqatigiissitsiniarneq pinnagu. Qularutissaanngilaq isumaga malillugu isumaqatigiissitsiniarnermi dommerit Australiamit aatsitassarsioqatigiiffik ilalissagaat”.

Kingullermik Poul Hauch Fenger januaarimi februaarimilu 2024-mi DR P1-imut, DR-imut, Berlingske Tidendemut Jyllands-Postenimullu oqaaseqarpoq, issuarneqarluni ”Australiamiut aatsitassarsioqatigiiffiat isumaga malillugu suli piumasaqarsinnaasoq isumaqatigiissutip (2007-imi isumaqatigiissutaasup, aaqq.) atuutsinneqarnissaanik”. Isumaqarlunilu ”ilimanartoq akiligassap ilarujussua milliardilikkaajusoq Danmarkimut akiligassiissutigineqassasoq tassanilu akileraartartunut ingerlateqqinneqarluni”. 

NGO eqqartuussissuserisumik isornartorsiuisoq

Eqqartuussissuserisup illersuisup oqaasii uissuumminarput. Taama isumaqarpoq avatangiisinik illersuiniaqatigiiffik NOAH, Poul Hauch Fengerimik Advokatnævninut maalaarutiginnissimasoq. 

Sermitsiami maalaarut pigaarput, allassimalluni Poul Hauch Fenger arlaleriarluni maalaarut isumaqatigiissitsiniarnermi suliami Greenland Mineralsip tunniussimasaa pillugu oqaaseqartarsimasoq, Danmarkimilu inatsisilerituuni kisiartaalluni oqarsimalluni, Greenland Minerals isumalluarnartumik inissisimasoq, Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut kajumissaarlugit isumaqatigiissuteqaqqullugit.

NOAH-p maalaarummi ilaatigut Poul Hauch Fengerip atorfittut taaguutaa apeqquserpaa, soorlu allaaserisani ukunani allassimasoq: ”Eqqartuussissuserisoq illersuisoq nunat tamat akornanni inatsisilerinermik immikkut ilisimasalik”. Atorfittut taaguutaa NOAH naapertorlugu imaattussaagaluarpoq ”eqqartuussissuserisoq illersuisoq nunat tamat akornanni pineqaatissiinermik immikkut ilisimasalik”.

NOAH-mit oqaatigineqarpoq Poul Hauch Fenger Greenland Mineralsip kiisalu Kalaallit nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisut akornanni isumaqatigiissitsiniarnermi suliamut tulluarnerugaluartoq ilumut nunat tamat akornanni inatsisilerinermik immikkut ilisimasaqartuuppat, taamaalilluni ”ilisimasimasussaagaluarlugu suliaq Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu eqqartuussinermi aalajangerneqassasoq – siullermik pingaarnertullu inatsit tunngaviusoq Kalaallillu Nunaanni aatsitassanut inatsit – tamatumunngalu tunngatillugu aamma ilisimasani akimorlugit oqaaseqartutut isigineqartariaqarluni”.

Ingerlatseqatigiiffiup oqartussaasut tatigai

Naalagaaffiup eqqartuussissuserisua illersuisup allagaani erseqqissaavoq isumaqatigiissitsiniarnermi suliaq ”allamik siunertaqanngitsoq Naalakkersuisunik (tulluanngitsumik) tatisiniutitut ingerlatseqatigiiffimmut piiaanissamik akuersissuteqarluni”, NOAH-lu naapertorlugu eqqartuussissuserisup illersuisup oqaasii taamaalillutik ”politikkimut inatsisilerinermuunngitsorlu tunnganerullutik, suliaq inatsisitigut sanngiitsumik tunngaveqarmat”. Taamaattumik NOAH apeqqusiivoq oqaatsini eqqartuussissuserisup illersuisup tusagassiuutini oqaatigisaani arlaannaannulluunniit attuumassuteqannginneq sumiinnersoq - assersuutigalugu Namminersorlutik Oqartussat toqqaannartumik kajumissaarlugit ingerlatseqatigiiffimmik isumaqatigiissuteqaqqullugit.

Immikkut ilisimasalik ingerlatseqatigiiffimmik ilaliisoq

Immikkut ilisimasalik alla aamma Kuannersuit isumaqatigiissitsiniarnermilu suliaq pillugu allaaserisani arlalinni issuarneqarpoq. Tusagassiuutini arlalinni Flemming Getreuer Christiansen siunnersortitut siusinnerusukkullu GEUS-imi pisortap tulliatut ilisaritinneqarpoq. Allaaserisani taakkunani arlalinni Poul Hauch Fengerituut issuarneqarpoq ilaatigut ima oqaaseqarluni: ”suliaq sussaanngitsoq”, ”taarsiissutissatullu piumasaqaat tupaallannanngitsumik annertussuseqartoq, ingerlatseqatigiiffiup 2007-miilli sumiiffimmi misissuinernut aningaasarpassuit atorsimammagit”. Oqaatigaattaaq ingerlatseqatigiiffik ”tunngaviusumik misissuineq aallaavigalugu isumaqatigiissitsiniarluni suliami pitsaasumik inissisimasoq”.

Flemming Getreuer Christiansenilli immaqa tusagassiuutinut oqaluttuarissallugu puigorpaa nammineq 2021-mili aningaasaliinissamut ingerlatseqatigiiffik Aviana ApS peqatigalugu Greenland Mineralsimilu pisortaasimasoq Jørn Skov Nielsen aningaasanik aqutsinermut ilisimatooq Per Nikolaj Bukh naapertorlugu Greenland Mineralsimi piginneqataassutini atorlugit ”aningaasanik 100 millionilikkaanik” iluanaaruteqartussatut inissisimalluni, Greenland Minerals/Energy Transition Minerals ujaasinissamut akuersissuteqarpat.

Ullumikkut Jørn Skov Nielsen Greenland Mineralsimiikkunnaarpoq. Ingerlatseqatigiiffiup ukiumut nalunaarusiaani 2022-meersumi allassimavoq bonusisisoqassanngitsoq piumasaqaatit naammassineqarsimanngimmata. 

Soqutigisat aporaattut

Sermitsiap paasisat marluk Roger Buchimut Danmarks Medie- og Journalisthøjskolenimi pisortamut ilisimatusarnermilu lektorimut saqqummiuppai, taanna naliliilluni Flemming Getreuer Christiansenip soqutigisai immaqa imminnut aporaassinnaasut:

– Attuumavallaarneq tassaagajuttarpoq pisortat ingerlatsineranni inatsimmi innersuussutigineqartartoq, pineqartarluni suliami nammineq inuttut annertuumik soqutigisaqaraanni, taava suliaq taanna suliarissaanngikkaa. Inuttut soqutigisat tassaasinnaapput ilaqutaasut, aningaasatigullu soqutigisat. Taamaalilluni pisortani atorfillip suliffeqarfik nammineq pigisani pillugu sullissisinnaanngilaq imaluunniit ilaquttaminut qanigisaminut ikinngutinulluunniit tunngasoq, pisortallu aalajangersimasumik aalajangiineranni annertuumik pissarsiffiusussami. Taamaattumik aamma Flemming Getreuer Christiansen attuumavallaarsinnaavoq, pisortani atorfeqaruni. Taamaanngilarli, apersuinermili paasisaqarfiulluni, matumanilu paasisaqarfiit oqaaseqarsinnaapput namminneq, ilaquttat ikinngutilluunniit iluaqutigisinnaasaannik. Qularutissaanngilarli tusagassiuutit immikkut ilisimasalik atorusussagunanngikkaat taamatut soqutisat aporaaffiusinnaaneranni. Assigaa pisortat ingerlatsineranni inatsisitigut tulluarneq, inuit ataasiakkaat tulluarnermut ajornartorsiutaasinnaasut pillugit ammasussaapput, piginnittuuneq, aningaasatigut pissutsit ikinngutigiinnerillu saqquminngilluinnarsinnaammata.

Suliffissuaqarfik nakkutigeqqissaaraat

Transparency Greenlandimi siulittaasuugallartup Inuk Lundbladip tikkuarpaa Kalaallit Nunaanni aatsitassarsioqatigiiffiit nunatsinniittut malinaavigeqqissaarneqartut, pingaartuusorlu tusagassiuutit paasisaqarfimminnut tunngatillugu apeqqusiisinnaanissaat.

– Pingaartutut isigaarput ammasuinnaanngitsumik aalajangiisoqartarnissaa aammali oqallinnermi silaannarmik sunniiniartoqarnissaa. Tassunga atatillugu isiginiassallugu pingaartuuvoq kina oqaaseqarnersoq eqqumaffigalugulu taakku ilaat namminneq soqutigisaqarsinnaanersut. Taamaattumik aamma pingaartuuvoq tusagassiuutit paasisaqarfimminnik apeqqusiisarnissaat, ilaatigut suliami attuumassuteqartuunersut imaluunniit immikkut ilisimasallit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsut. Tamanna aamma tusagassiisarnermi ileqqunut pitsaasunut tikkuussisuuvoq, tusagassiorfiit nutaarsiassanik paasisaqarfiminnut apeqqusiisassallutik, ingammik oqaaserineqartut inunnut soqutigisanik aallaaveqarsinnaammata imaluunniit ajoqusiiniarnermik siunertaqarlutik. Tamanna aamma paasissutissanut ajoqusiisinnaasunut tunngavoq, taakku immikkut ittumik mississorlugit saqqummiunneqarlutillu. Taamaattumik tusagassiorfinnut kajumissaarutigiinnarsinnaavarput, paasisaqarfitsik misissortassagaat qulakkeerlugu susassaqartut arlaqartut isumaasa saqqummiunnissaat, Inuk Lundblad oqarpoq, eqqartuussissuserisumut illersuisumut atatillugu maluginiarsimallugu Advokatnævnimut maalaaruteqartoqarsimasoq.

– Naatsorsuutigaarput taakku suliaq isummerfigissagaat maalaarullu suliaralugu.

Sermitsiamit eqqartuussissuserisoq Poul Hauch Fenger attavigaarput paasiniarlugu, avatangiisinik illersuiniaqatigiit maalaarutaat qanoq oqaaseqarfiginiarneraa, saaffiginnissutitsinnulli akissuteqanngilaq.

Attuumavallaarsinnaaneq eqqumaffigigaat

Aamma siusinnerusukkut pisortamut tullersortaasimasoq Flemming Getreuer Christiansen aperaarput tusagassiuutinut maluginiaqqusimaneraa ingerlatseqatigiiffik Aviana ApS Greenland Mineralsimi pisortaasimasorlu Jørn Skov Nielsen pigalugu.

– Qularinngilara tamanna tusagassiortut ilisimagaat. Ingerlatseqatigiiffimmi nunarsuarmi sumiiffinni assigiinngitsuni qaqutigoortunik saffiugassaqarnersoq misissortarparput – Kalaallilli Nunaanniinngitsoq – nalilerlugulu aningaasaliiffissatut soqutiginaateqarnersut. Tusagassiortut arlallit attuumavallaarneq pillugu oqaloqatigisimavakka, akuttunngitsumik maluginiaqqusarlugu, oqaaseqaraangama allaaserisat GEUS-imit soraareerlunga allassimasakka tunngavigisarlugit.

– Aatsitassanik ujaasinermi suliaqarnermi arlalitsigut isumaqatigiissusiortoqartarpoq bonusisisoqarluni, piginneqataassutip nalinga qaffapilooraangat. Tamanna suliniutini tamangajanni Kalaallit Nunaanni ingerlasuni taamaappoq. Ilumulli bonusisisoqartarnera qaqutigoortupilussuuvoq. Tamannalu Jørn Skov Nielsenimut eqqartorsimanngilara, Flemming Getreuer Christiansen oqarpoq, aalajangiusimallugu attuumavallaarsinnaaneq nipangiussassanillu ajornartorsiuteqarsinnaaneq eqqumaffigisupilussuullugu.

Sermitsiamit paasiniaraluarparput Poul Hauch Fenger, Flemming Getreuer Christiansen Jørn Skov Nielsenilu inuttut aningaasaqarnikkulluunniit iluaquserneqassanersut, Greenland Minerals/ Energy Transition Mineralsip isumaqatigiissitsiniarnermi suliami ajugaappat imaluunniit ingerlatseqatigiiffik piiaanissamut akuersissuteqarfigineqarpat, tamannali paasisinnaasimanngilarput.