Kalaallit Nunaat sakkutooqarnermut pingaarutilik

Ukiuni qulikkuutaani Issittoq Kalaallit Nunaallu soqutigineqarpallaanngereerlutik pissaanilissuit unammilleqatigeeqqilerput. USA-p oqaluttuarisaanerani – 1860-ikkunnit pingaartumillu 1940-kkunnit – Amerikap avannaani illersornissamut immikkoortortatut pissusissamisoortumik Kalaallit Nunaat isigineqarsimavoq. Ukiut 80-it sinnerlugit USA Kalaallit Nunaanni sakkutooqarpoq. Pissutaasut pingaarnersaat paasiuminarpoq: Inissisimaffik.

USA-p illersornissamut politikkianut Kalaallit Nunaata pingaaruteqarnera, ullumikkut ilaatigut Pituffimmi sakkutooqarfiusup (siornatigut Thulebase) takutitaa, sorsunnersuup aappaata nalaani annertusiartuinnarpoq, apriilip qulingiluaani Danmarkip Tysklandimit tiguarneqarnerata kingorna – ukiut 84-it matuma siorna. Kalaallit Nunaanni piffissap nutaap aallartinneranut tiguaaneq tamanna assigiinngitsorpassuartigut ersiutaavoq.

- Sorsunnersuup kingulliup nalaani USA-p qallunaat aallartitaat Kauffmann akuliuttuliullugu Kalaallit Nunaat illersorpaa sakkutooqarfinnillu pilersitsilluni, taakkulu Atlantikup avannaani Island Savalimmiullu aqqutigalugit Tuluit Nunaannut attaveqarnermik pilersitseqataapput. GIUK-gap-imik taaneqartartoq, Kalaallit Nunaata, Islandip Tuluillu Nunaata avannaata akornanni imartaq, Rasmus Dahlberg, Danmarkimi Forsvarsakademimi Center for Arktiske Sikkerhedsstudierimi lektoriusoq, nassuiaavoq.

Periusissiornermut pingaaruteqarluinnartoq

Sorsunnersuup nillertup nalaani 1946-miit 1990-imut – sakkutuut iligiit marluk, NATO-p aamma Sovjetunioni siuttoralugu Warszawa-mi isumaqatigiissummik atsioqatigiittut akerleriinneranni – Kalaallit Nunaat nunarsuup assingani inissisimanini pissutigalugu aappassaanik sammineqalerpoq.

- Sorsunnersuup nillertup nalaani Kalaallit Nunaat USA-p Sovjetunionillu akornaniinnera pillugu, nunarsuarmi periusissiornermut pingaaruteqarnerulerpoq. Siullermik timmisartut qaartartullit atomimik sakkussiallit ungasissumut ingerlaarfii, kingusinnerusukkullu missilit nunavissuit akornanni ingerlaarfii Thulemi sakkutooqarfimmit radarikkut takuneqarsinnaanerisigut, Rasmus Dahlberg oqarpoq.

Ukiunilu makkunani Kalaallit Nunaat pingajussaanik illersornissamut isumannaallisaanermullu politikkikkut qitiusutut inissisimavoq. Kalaallit Nunaat killermiut illersornissamut iligiivinit tapersersorneqassasoq, Issittumut periusissiaq qanittukkut saqqummiunneqarmat Naalakkersuisut neriorsuipput. Tamatuma saniatigut Kalaallit Nunaata eqqissisimaffiusup sorsuffinngunnginnissaa politikerit sapinngisaminnik pinngitsoortinniarpaat. USA-p Ruslandillu Issittumi sakkulersornerulernerat pissutigalugu iliuuseqarnerit taakku qanoq kinguneqassanersut piffissap takutissavaa.

- NATO-p Ruslandillu akornanni pissutsit ilungersunarnerat pissutigalugu GIUK-ip sakkutooqarnermut pingaaruteqarnera ullumikkut annertusiartorpoq, Rasmus Dahlberg oqarpoq nangillunilu:

Issittumi pissaanilissuit unamminerat

- Tassami aqqut taanna "matuneqarsinnaavoq", russimmi timmisartui, umiarsuaat ingammillu aqqartartui Atlantikumukarniarunik aqqutigissavaat, taamaalillutillu USA-p Europallu akornanni pilersuinernik navianartorsiortitsisinnaallutik.

Issittumili pissaanilissuit unamminerat minnerpaamik taamatulli politikkikkut aningaasatigullu soqutigisaqaqatigiinneruvoq: Atortulersuutit assigisaalu Kinap pisiariniartarpai, aammalu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu sunniuteqarnerulerniarlutik Rusland USA-lu namminneq periaaseqarlutik, tamannalu naalagaaffeqatigiinnerup ataqatigiinneranut unammillertitsisinnaasoq, illersornissamut politikkimik immikkut ilisimasalik naliliivoq.

Kalaallit Nunaat nalitsinni sorsunnersuup aappaata nalaanut assersuunneqarsinnaasoq. Rasmus Dahlbergip takusinnaavaa.

- Siullertut GIUK-ip pingaaruteqassusaa pillugu. Sorsunnersuup aappaata nalaani nazistit sakkutuuisa sakkutooqarfigisaannik Tysklandi pilersitsinnginniassammat, USA-p Tuluillu Nunaata Savalimmiut, Island Kalaallit Nunaallu "tiguaqqavaat".

Ullumikkut nunat taakkua imminerminnut qanoq pingaaruteqartiginerat USA-p ersersittarpaa, assersuutigalugu atomimik sakkussialinnik aqqartartunik Tórshavnimut tikisitsisarnermigut, taamatullu aamma timmisartunik sorsuutinik Pituffimmi sungiusartitsisarnermigut Danmarkillu kunngeqarfiata silaannakkut nakkutilliinermik atortussanngortitsinissaanik il.il. kimigiiserfiginnittarnermigut. Ruslandip sumiiffimmi tamatumani akuliunnaveersaarnissaa  pingaarnertut pineqarpoq.